2. Hannah Shah: Imaamin tyttären raju pako vapauteen
3. Francis Schaeffer:Taide ja Raamattu
4. Nabeel Qureshi: Etsin Allahia, löysin Jeesuksen
5. Robert St. John: Profeettojen kieli
Robert St. John
Profeettojen kieli
Nykyheprean isän kiehtova elämäkerta
RV-KIRJAT Vantaa
1990
349 s.
Moni on Jerusalemin keskustassa kävellessään huomannut kadun nimen: Ben-Jehuda. Mutta kuka oikein oli Ben-Jehuda?
Elizer Ben-Jehuda oli juutalainen kielitieteilijä, joka lähes yksin herätti henkiin heprean kielen ja innosti juutalaisia Israelin valtion perustamiseen. Hän syntyi Liettuassa v. 1858 ja opiskeli Venäjällä ja Ranskassa. Jo nuorena hän ymmärsi, etteivät juutalaiset voi koskaan saada omaa maata, eikä heistä voisi muodostua yhtenäistä kansaa ilman yhteistä kieltä.
Vuonna 1881 Ben-Jehuda matkasi rahattomana ja kuolemansairaana nuoren vaimonsa kanssa Palestiinaan. Hän vaati vaimoltaan lupauksen, ettei tämä puhuisi koskaan lapsille muuta kieltä kuin hepreaa, eivätkä he saisi edes kuulla mitään muuta. Kun Debora Ben-Jehudan ensimmäinen lapsi syntyi, niin hänestä tuli ensimmäinen hepreaa puhuva äiti 2000 vuoteen.
Jerusalemissa Ben-Jehuda toimi opettajana ja toimitti Kauris-nimistä sanomalehteä, joka puhui juutalaisten itsenisyyden puolesta. Ben-Jehuda julkaisi lehdessä sanoja, joita hän lisäsi jatkuvasti heprean kieleen.
Ben-Jehudan ensimmäinen vaimo, Debora, kuoli mieheltään saatuun keuhkotautiin, mutta Ben-Jehuda solmi uuden avioliiton Deboran sisaren, Hemdan, kanssa. Uusi vaimo oli myös sydämestään mukana Ben-Jehudan pyrkimyksissä. Hänen onnistui saada saksalainen kustantaja Ben-Jehudan elämän suurtyölle, hepreankieliselle 11-osaiselle sanakirjalle, joista valtaosa julkaistiin postyymina. Ben-Jehuda kuoli kesken työnsä sielu-sanan kohdalla v 1922.
Ben-Jehuda käytti nykyheprean pohjana raamatunheprean sanoja, ja sai osakseeen suurta paheksuntaa, koska "enkeleiden ja profeettojen kieltä" käytettiin arkikielenä. Monet sanat olivat kuitenkin kadonneet ja kulkeutuneet juutalaisten muuton myötä muihin kieliin. Ben-Jehuda jäljitti sukulaiskielistä vanhoja heprealaisia sanoja, mutta hän joutui luomaan myös uusia, koska raamatunaikaan ei vielä nykyajan laitteita ollut edes olemassa, eikä monia käsitteitä ollut yleiskäytössä.
Ben-Jehuda teki sairaudestaan huolimatta pitkiä työpäiviä, opetti koulussa seitsemän tuntia, kirjoitti Kauris-lehtensä artikkelit, latoi ja taittoi lehden, kirjoitti vaimonsa kanssa osoitteet lehtiin ja liimasi postimerkit sekä kiikutti lehdet itse postitoimistoon. Kun sanakirjatyö alkoi, koulutyö sai jäädä, mutta taloudelliset vaikeudet pahenivat säännöllisen työn jäätyä.
Hän joutuikin perheineen elämään suuressa taloudellisessa ahdingossa.
Myöhempinä vuosina hänen poikansa astui hänen rinnalleen lehden toimittamisessa, ja Ben-Jehuda saattoi etsiä sanoja sanakirjaansa 18-19 tuntia päivässä.
Hän sanoi kerran vaimolleen Deboralle: - Päivä on lyhyt, mutta työtä on paljon.
Hän ei todella kuluttanut ajastaan hetkeäkään hukkaan näkynsä toteuttamiseksi.
Nadeel Qureshi
Etsin Allahia
löysin Jeesuksen
löysin Jeesuksen
PRRUSSANOMA OY
2015
276 s
Olen lukenut tänä vuonna useita kirjoja muslimeista, tälläkin sivulla olen esitellyt niistä kaksi Naeem Fazalin Ex-muslimin ja Hannah Shahnin Imaamin tyttären pako vaputeen.
Viimeisin löytö tältä alueelta on ollut Nabeel Qureshin Etsin Allahia löysin Jeesuksen.
Viimeisin löytö tältä alueelta on ollut Nabeel Qureshin Etsin Allahia löysin Jeesuksen.
Kirja on omaelämäkerrallinen kuvaus siitä, miten vaikeaa muslimin on löytää Jeesus. Nabeel Qureshi on saanut islamilaisen kasvatuksen vanhemmiltaan. Nabeel on itsekin harras muslimi, hän on imenyt itseensä islamin jo äidinmaidossa. Koko hänen elämänsä on ollut islamin täyttämää. Nabeelilla on lämpimät ja kunnioittavat suhteet vanhempiinsa ja sukuunsa.
Hän tapaa kuitenkin opiskelutoverina Davidin, joka herättää hänen mielenkiintonsa kristinuskoon. Nabeel ja David ovat samanlaisia tutkijoita, jotka haluavat ottaa asioista perinjuurin selvää, He ovat myös innokkaita väittelijöitä, jotka kumpikin kuuluvat yliopistonsa väittelyjoukkueen johtoon. He järjestävät keskustelutilaisuuksia, joissa väitellään pääasiassa siitä, miten muslimi näkee kristinuskon.
Vaikka olen lukenut useita kirjoja aiemmin muslimeista, tämä kirja antoi kuitenkin minulle sellaista tietoa, mistä en ollut tietoinen aiemmin. Minulle selvisi, että muslimeille opetetaan heidän perjantaikokouksissaan asioita kristinuskosta. Heille kerrotaan esim. ettei Jeesus kuollut ristillä, että hänellä oli sijainen, tai että hän oli vain pyörryksissä ja palasi ristiltä opetuslastensa luo, jotka piilottelivat häntä. Muslimien mukaan Jeesus lähti loppuelämäkseen pakoon Intiaan.
Raamattuakin muslimeille opetetaan, mutta valikoiden heille sopivia jakeita. Kolminaisuusoppi on heille vaikea pala, koska se puhuu heidän mielestään monijumalisuudesta. Samoin armo ja pelastus ovat muslimille käsittämättömiä, koska he uskovat pääsevänsä taivaaseen vain hyvien tekojensa avulla
Koska en ole tutustunut itse Koraaniin, niin minulle selvisi kirjasta, ettei Koraanissa ole selkeää juonta, vaan jakeet ovat aiheyhteydeltään irrallisia.
Profeetta Muhammadista annetaan muslimeille ihannoitu ja siloiteltu kuva. Kirjailija joutui Muhammadin persoonaa tutkiessaan melkoisen hämmennyksen valtaan, kun profeetta ei ollutkaan niin rauhantahtoinen ja avioelämässään niin nuhteeton, kun oli annettu ymmärtää.
Qureshille ja muilla muslimeilla on käsitys, että Raamattu on epäluotettava kirja, koska kristityt ovat lisäilleet sinne myöhemmin sopiviksi katsomiaan tekstejä. Tästä Raamatun "epäluotettavuudesta" opetetaan muslimeja jo pienestä pitäen. Qureshille oli suuri hämmästys evankeliumien syntyaika ja niiden yhtäpitävyys. Koraanissa puolestaan tekstikokonaisuuksiin on yhdistelty tekstejä hyvinkin laajoilta ajanjaksoilta.
Kun Nabeel Qureshi lopulta vakuuttui kristinuskon aitoudesta, hän joutui valtavaan ristiriitaan oman perheensä kanssa. Välit isään ja äitiin katkesivat. Kirjan alkusanoissa hän sanoo toivovansa, että vanhemmat vielä joskus hyväksyisivät Jeesuksen tarjoaman pelastuksen, ja että he voisivat olla jälleen perhe.
in
Francis Schaeffer: Taide ja Raamattu
Kaksi esseetä
Suomennos Mervi Pöntinen
Perussanoma Oy, 2013, 99 s
Schaefferin kirjan Taide ja Raamattu alkusanat on kirjoittanut Pekka Simojoki. Hän sanoo, että meidän kristittyjen maailma on usein rajoittunut, vaikka nimenomaan meidän pitäisi antaa mielikuvituksemme lentää. Luovuus on aivan olennainen osa ihmisyyttä ja Jumalan luomistyötä.
" Juuri kristitty on ihminen, jonka mielikuvituksen pitäisi lentää tähtien tuolle puolen."
Schaefferin kirjan Taide ja Raamattu alkusanat on kirjoittanut Pekka Simojoki. Hän sanoo, että meidän kristittyjen maailma on usein rajoittunut, vaikka nimenomaan meidän pitäisi antaa mielikuvituksemme lentää. Luovuus on aivan olennainen osa ihmisyyttä ja Jumalan luomistyötä.
Taide ei ole takaovi, josta maailmallisuus hiipii sisään. Herätyskristillisyydessä on ollut taipumus työntää taide elämän reuna-alueelle.
Esseessään Taide Raamatussa Schaeffer sanoo, että taiteilla ja tieteillä on paikkansa kristityn elämässä, ne eivät ole vain kehällisiä sivuseikkoja. Kristityn pitäisi kuitenkin käyttää taiteita Jumalan kunniaksi, ei ainoastaan jonkinlaisena traktaattina. Taideteoksen pitäisi olla itsessään Jumalan ylistystä.
Raamatussa kerrotaan Ilmestysmajan rakentamisesta, kuinka Jumala antaa siihen tarkat ohjeet. Näissä ohjeissa neuvotaan, miten luodaan pyhäkkötelttaan kauneutta.
esim. "Tao kannen päälle kullasta kaksi kerubia". 2. Moos.25:18. Tässä siis kehotetaan tekemään esittävää kuvanveistotaidetta!
Kultaiseen lamppuun pitää tehdä ohjeideen mukaan koristetaidetta: kolme mantelinkukan muotoista kukkakoristetta kantoineen ja terälehtineen. Samoin kynttilänjalka on koristeltava kukilla ja muilla luonnon kauneutta kuvaavilla teoksilla
Mielenkiintoista on pappien asun koristelu 2. Moos. kirjassa. Viitan helmus pitää koristella sinisillä, punaisilla ja karmiininpunaisilla granaattiomenan kuvilla. Luonnossa granaattiomenat ovat vain punaisia. Taiteen ei tarvitse siis olla valokuvantarkkaa!
Kuninkaiden kirjassa 10:18-20 kerrotaan maallisesta taiteesta, kun kerrotaan kuningas Salomon valtaistuimen koristelusta. Siinä mainitaan kullalla silattu norsunluu sekä kaksi leijonaa ja vielä ne 12 jotka seisovat valtaistuimelle johtavilla portailla.
Essee käsittelee myös runoutta ja musiikkia, jotka ovatkin olleet helpompia mieltää kristillisiksi, koska runoja ja lauluja löytyy Raamatusta.
Toinen essee Näkökulmia taiteeseen käsittelee 11 mielenkiintoista näkökulmaa, joista en kuitenkaan kirjoita tässä enempää.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi kirjan lukemista. Itselleni kirjanen antoi paljon miettimisen aihetta erityisesti Ilmestysmajan rakentamisen tarkka ohjaus avasi silmiäni.
Esseessään Taide Raamatussa Schaeffer sanoo, että taiteilla ja tieteillä on paikkansa kristityn elämässä, ne eivät ole vain kehällisiä sivuseikkoja. Kristityn pitäisi kuitenkin käyttää taiteita Jumalan kunniaksi, ei ainoastaan jonkinlaisena traktaattina. Taideteoksen pitäisi olla itsessään Jumalan ylistystä.
Raamatussa kerrotaan Ilmestysmajan rakentamisesta, kuinka Jumala antaa siihen tarkat ohjeet. Näissä ohjeissa neuvotaan, miten luodaan pyhäkkötelttaan kauneutta.
esim. "Tao kannen päälle kullasta kaksi kerubia". 2. Moos.25:18. Tässä siis kehotetaan tekemään esittävää kuvanveistotaidetta!
Kultaiseen lamppuun pitää tehdä ohjeideen mukaan koristetaidetta: kolme mantelinkukan muotoista kukkakoristetta kantoineen ja terälehtineen. Samoin kynttilänjalka on koristeltava kukilla ja muilla luonnon kauneutta kuvaavilla teoksilla
Mielenkiintoista on pappien asun koristelu 2. Moos. kirjassa. Viitan helmus pitää koristella sinisillä, punaisilla ja karmiininpunaisilla granaattiomenan kuvilla. Luonnossa granaattiomenat ovat vain punaisia. Taiteen ei tarvitse siis olla valokuvantarkkaa!
Kuninkaiden kirjassa 10:18-20 kerrotaan maallisesta taiteesta, kun kerrotaan kuningas Salomon valtaistuimen koristelusta. Siinä mainitaan kullalla silattu norsunluu sekä kaksi leijonaa ja vielä ne 12 jotka seisovat valtaistuimelle johtavilla portailla.
Essee käsittelee myös runoutta ja musiikkia, jotka ovatkin olleet helpompia mieltää kristillisiksi, koska runoja ja lauluja löytyy Raamatusta.
Toinen essee Näkökulmia taiteeseen käsittelee 11 mielenkiintoista näkökulmaa, joista en kuitenkaan kirjoita tässä enempää.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi kirjan lukemista. Itselleni kirjanen antoi paljon miettimisen aihetta erityisesti Ilmestysmajan rakentamisen tarkka ohjaus avasi silmiäni.
Hanna Shah: Imaamin tyttären
raju pako vapauteen
Kuva ja Sana 2010, 237 s.
Ostin Hanna Shahin Imaamin tyttären ystävättärelleni joululahjaksi, sillä luulin kirjaa vastailmestyneeksi. Hän oli kuitenkin lukenut sen jo aikoja sitten, ja Hanna Khan ja hänen tekemäsnsä työ oli ollut jo pitkään ystäväni rukouslistalla.
Hanna Khan on siis todellinen ihminen, joka kirjoittaa elämästään ja kokemuksistaan muslimiyhteisössä imaamin tyttärenä. Hanna on kirjan takakansitekstin mukaan nyt 32 vuotias, joka auttaa tyttöjä ja naisia pelastautumaan järjestetyista avioliitoista sekä järjettömästä väkivallasta.
Hanna Khanin oma elämä on ollut järkyttävä. Hänen Pakistanista kotoisin oleva perheensä asuu Iso-Britanniassa muslimiyhteisössä, jossa hänen isänsä on kunnioitetussa asemassa oleva imaami.
Todellisuudessa tämä arvostettu imaami oli kotona väkivaltainen. Ensin hän löi perheen äitiä mitättömistä syistä, mutta sitten hänen hakkaamisensa siirtyi 5-vuotiaaseen Hannaan. Lisäksi hän alkoi raiskata kellarissa pikkutytärtään. Tätä raiskaamista kesti yli 10 vuotta, mutta tyttö ei uskaltanut kertoa siitä kenellekään.
Hanna oli jo lukiossa, kun hän sai kuulla sisareltaan, että hänet aiotaan lähettää Pakistaniin sekkunsa, maalaismiehen vaimoksi. Siinä vaiheessa hän pakeni. Hänen englanninopettajansa otti hänet aluksi kotiinsa. Hänen perheensä luona Hanna sai ensimmäisen kerran kuulla kristittyjen Jumalasta, joka oli kovin erilainen kuin Allah. Hän halusi itsekin kääntyä kristityksi.
Kun perhe sai kuulla Hannan kääntymisestä kristityksi, siitä oli hirveitä seurauksia. Perhe tuomitsi hänet kunniamurhan kohteeksi. Kerran 40 veitsin ja kirvein aseistautunutta miestä etsi Hannaa surmatakseen hänet. Imaami-isä karjui joukon etunenässä.
Hanna joutui vaihtamaan muutaman vuoden sisällä asuntoa 45 kertaa, koska isä levitti moskeijassa hänestä kuvia, ja aina joku näki hänet kaupungilla.
Nyt Hanna on naimisissa, hän tapasi kristityn miehensä romanttisesti joulumessussa.
Hän on suorittanut teologiassa ja uskontotieteissä loppututkinnon ja työskentelee ja puhuu vastaavassa asemassa olevien naisten auttamiseksi. Hän on esillä TV:ssä ja muussa mediassa - eikä se varmaankaan ole kovin turvallista.
Ehkä minäkin liityn rukoilemaan Hannan turvallisuuden ja työn puolesta!
1. Naeem Fazal: Ex- muslimi
Päivä 2015, 237 s.
Nyt kun maahamme tulvii jatkuvasti pakolaisia, ja yhteiskunta muuttuu hetkessä toisenlaiseksi, niin tekee mieli lukea kirjoja, joissa kerrotaan tulijoiden ajatusmaailmasta ja entisestä elämästä heidän kotimaassaan. Varsinkin uskonto on arvopohja, jonka vaikutus on suuri jopa tällaisessa maallistuneessa yhteiskunnassa kuin Suomi.
Naeem Fazalin kirja nuoren muslimipojan elämästä oli kiinnostavaa luettavaa, koska kirja oli kirjoitettu elävästi, jopa hauskasti.
Naeem Fazal syntyi pakistanilaisille vanhemmille Kuwaitissa. Hänen kotinsa oli tyypillinen muslimikoti. Hän joutui kokemaan teini-iässä Persianlahden sodan. Vuonna 1992 hän lähti Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa häntä odotti Jeesuksen kohdannut isoveli, joka tuki häntä uskon etsimisessä.
Fazalin tie Jumalan tuntemiseen on hyvin epätavallinen.
Näinä päivinä kerrotaan monia tapauksia siitä, miten Jeesus on itse ilmestynyt jollekin muslimille. Naeem myös on muslimi, jonka elämään Jeesuksen persoona tunkeutui. Hän lausui erään kokouksen uskaliaan rukouksen: - Kuka sitten oletkin, kuka siellä jossakin sitten onkaan, niin jos olet olemassa ja jos se, mitä idiootti veljeni sinusta sanoi, on totta, mikset ilmesty minulle? En usko näihin juttuihin, joten sinun täytyy todistaa minulle. Tiedän, että tämä on pelkkää yksinpuhelua. Ihan sama!
Tämä rukous oli alku kirjan kestävälle tapahtumasarjalle, jonka seurauksena perheen kaikki viisi lasta tulivat kristityiksi. Se oli tietysti vanhemmille aivan hirveää. Varsinkin äidille lasten kääntyminen on vaikeaa.
Kirjan takaosassa on liiteosa, josta löytyy kuvia Fazalin koko sisarussarjasta.
Kirja sai ajattelemaan sitä merkillistä, yksilöllistä tietä, jota Naeem Fazalin kulki Jumalan valtakuntaan.
Nyt pakolaisten tulviessa maahamme Raamatun sanat asettavat meidät miettimään omaa osuuttamme muslimien johdattamisessa Sanan koskettamiksi. Onko jotain, mitä voisimme tehdä?
Matt. 25:40: Kuningas vastasi heille: "Totisesti: kaiken, minkä te olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti