On helluntaiaamu ja on niin heleää, että silmiä häikäisee.
Helluntai on joulun ja pääsiäisen jälkeen kirkkovuoden kolmanneksi suurin juhlapäivä. Se on omistettu Pyhän Hengen vuodattamiselle. Helluntai on myös seurakunnan syntymisen päivä. Juutalaisuudessa helluntain aikaan vietetään shavuot-juhlaa uuden sadon ja lain antamisen muistopäivänä. Helluntaihin liittyvät asiat ovat kaikki jollain tavoin uusia ja tuoreita. On helppo ajatella helluntaista näin tällaisena kevätkesän aamuna pienen sateen jälkeen, kun luonto tuoksuu, tuomi on puhkeamaisillaan kukkaan, käki kukahtelee ja vuohenputki loistaa kirkkaanvihreänä.
Minulle helluntaihin ja Pyhään Henkeen liittyvä suosikkiteksti kertoo Paavalista saapumassa Efesoon. Näen Paavalin nykyisen Turkin rannikolla sijaitsevassa upeassa antiikinaikaisessa Efeson kaupungissa. Hän laskeutuu pitkin marmoristen kivien peittämää pääkatua kohti Efeson keskustaa. Katukivet hohtavat kuumuutta, kadun molemmin puolin on liikkeitä, mutta Paavali ei pysähdy niitä vilkuilemaan, hän taivaltaa kadun päässä näkyvää Efeson korkeaa kirjastoa kohti. Paavali tietää, että kirjaston vieressä on agora, kauppatori, jolla hän voisi tavata paikallisia kristittyjä.
Näin tapahtuukin, mutta kristittyjä löytyy Efesosta kuitenkin vain muutama. Paavali kysyy heiltä keskustelun polveillessa, saivatko nämä uudet tuttavat Pyhän Hengen, kun he tulivat uskoon. Miehet katsovat hämmästyneinä Paavalia. Mistä tämä oikein puhuu? Sitten he vilkaisevat toisiaan. Pyhän Hengen? Ovatko kaveritkaan kuulleet mitään sellaisesta. Lopulta heidän on tunnustettava: - Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä.
Puhe Pyhästä Hengestä on vieläkin vähän vaikeaa ja arkaluontoista. Uskontunnustuksen kolmannessa osassa tunnustamme uskomme Pyhään Henkeen, pyhien yhteyteen ja pyhään yhteiseen seurakuntaan. Samoin on tuttu kertomus siitä, miten opetuslapset saivat Pyhän Hengen ensimmäisenä helluntaina. Sen näkyvä muoto oli tulisien liekkien värähteleminen oppilaiden päällä ja heidän käyttäytymisensä muuttuminen: lukkojen taakse piiloutuneet miehet ryntäsivät rohkeasti kaduille ja alkoivat kertoa kokemastaan sellaisilla kielillä, joita he eivät olleet ennen osanneet, mutta pystyivät yllättäen kommunikoimaan kuulijoittensa kanssa.
Kun Jeesus oli palannut taivaaseen, Pyhä Henki saapui hänen sijaisekseen seurakunnan keskelle. Se tuli varustamaan kristittyjä eri tehtäviin. Usein kristityt saivat vahvistusta jo heille ennestään tuttuihin asioihin, mutta välillä Jumala vei aivan uusille alueille. Kaikki Pyhän Hengen lahjat on kuitenkin tarkoitettu seurakunnan palvelemiseen - ei sen takia, että ihmisellä itsellään olisi helpompaa elellä. Raamattu lupaa kuitenkin, että Pyhä Henki saa aikaan ihmisen mielessä muutoksen, vähitellen alkavat kypsyä myös Hengen hedelmät. Niitä ovat rakkaus, ilo , rauha, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Hengen hedelmät eivät ehkä kaikkien mielestä kuulosta kovin muodikkailta. Ne tekevät kuitenkin elämän joka tavalla helpommaksi: suhteessa itseen ja muihin. Voisi kai puhua eräänlaisesta elämänhallinnasta ja myös eheytymisestä.
Helluntai on joulun ja pääsiäisen jälkeen kirkkovuoden kolmanneksi suurin juhlapäivä. Se on omistettu Pyhän Hengen vuodattamiselle. Helluntai on myös seurakunnan syntymisen päivä. Juutalaisuudessa helluntain aikaan vietetään shavuot-juhlaa uuden sadon ja lain antamisen muistopäivänä. Helluntaihin liittyvät asiat ovat kaikki jollain tavoin uusia ja tuoreita. On helppo ajatella helluntaista näin tällaisena kevätkesän aamuna pienen sateen jälkeen, kun luonto tuoksuu, tuomi on puhkeamaisillaan kukkaan, käki kukahtelee ja vuohenputki loistaa kirkkaanvihreänä.
Minulle helluntaihin ja Pyhään Henkeen liittyvä suosikkiteksti kertoo Paavalista saapumassa Efesoon. Näen Paavalin nykyisen Turkin rannikolla sijaitsevassa upeassa antiikinaikaisessa Efeson kaupungissa. Hän laskeutuu pitkin marmoristen kivien peittämää pääkatua kohti Efeson keskustaa. Katukivet hohtavat kuumuutta, kadun molemmin puolin on liikkeitä, mutta Paavali ei pysähdy niitä vilkuilemaan, hän taivaltaa kadun päässä näkyvää Efeson korkeaa kirjastoa kohti. Paavali tietää, että kirjaston vieressä on agora, kauppatori, jolla hän voisi tavata paikallisia kristittyjä.
Näin tapahtuukin, mutta kristittyjä löytyy Efesosta kuitenkin vain muutama. Paavali kysyy heiltä keskustelun polveillessa, saivatko nämä uudet tuttavat Pyhän Hengen, kun he tulivat uskoon. Miehet katsovat hämmästyneinä Paavalia. Mistä tämä oikein puhuu? Sitten he vilkaisevat toisiaan. Pyhän Hengen? Ovatko kaveritkaan kuulleet mitään sellaisesta. Lopulta heidän on tunnustettava: - Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä.
Puhe Pyhästä Hengestä on vieläkin vähän vaikeaa ja arkaluontoista. Uskontunnustuksen kolmannessa osassa tunnustamme uskomme Pyhään Henkeen, pyhien yhteyteen ja pyhään yhteiseen seurakuntaan. Samoin on tuttu kertomus siitä, miten opetuslapset saivat Pyhän Hengen ensimmäisenä helluntaina. Sen näkyvä muoto oli tulisien liekkien värähteleminen oppilaiden päällä ja heidän käyttäytymisensä muuttuminen: lukkojen taakse piiloutuneet miehet ryntäsivät rohkeasti kaduille ja alkoivat kertoa kokemastaan sellaisilla kielillä, joita he eivät olleet ennen osanneet, mutta pystyivät yllättäen kommunikoimaan kuulijoittensa kanssa.
Kun Jeesus oli palannut taivaaseen, Pyhä Henki saapui hänen sijaisekseen seurakunnan keskelle. Se tuli varustamaan kristittyjä eri tehtäviin. Usein kristityt saivat vahvistusta jo heille ennestään tuttuihin asioihin, mutta välillä Jumala vei aivan uusille alueille. Kaikki Pyhän Hengen lahjat on kuitenkin tarkoitettu seurakunnan palvelemiseen - ei sen takia, että ihmisellä itsellään olisi helpompaa elellä. Raamattu lupaa kuitenkin, että Pyhä Henki saa aikaan ihmisen mielessä muutoksen, vähitellen alkavat kypsyä myös Hengen hedelmät. Niitä ovat rakkaus, ilo , rauha, kärsivällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä.
Hengen hedelmät eivät ehkä kaikkien mielestä kuulosta kovin muodikkailta. Ne tekevät kuitenkin elämän joka tavalla helpommaksi: suhteessa itseen ja muihin. Voisi kai puhua eräänlaisesta elämänhallinnasta ja myös eheytymisestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti