Kun pienet lapsenlapsemme olivat täällä helleviikon, kuului vähän väliä huuto: - Jano!
Välillä yölläkin saattoi kuulua parahdus, ja kun menin katsomaan, mikä hätänä, kuului pyyntö: - Vettä!
Elämä pyörii veden ympärillä. Ihmiskehosta on vettä kaksi kolmasosaa, ja päivittäinen vedentarve on kaksi-kolme litraa. Kaikki elämälle tärkeät kehon reaktiot tapahtuvat vedessä tai sen välityksellä. Esimerkiksi ravinteita ja happea kuljettavassa veressä on runsaasti vettä.
Käyttövettäkin kuluu melkoisesti. Jokainen suomalainen kuluttaa sitä viitisentoista sangollista kotonaan vuorokaudessa. Ja jos lasketaan käyttöveden lisäksi ruon, juomien, vaatteiden, muiden kulutustuotteiden, palveluiden ja koko niiden elinkaaren tarvitsema vesi, niin suomalaisen päivittäinen vesijalanjälki on jo yli 3800 litraa. Jopa onkin vaikuttava luku!
Vesimukia pienille ojentaessani mieleen nousi Johanneksen evankeliumista kertomus Jeesuksesta lehtimajajuhlilla, kuinka Jeesus juhlan suurena päätöspäivänä nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: - Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat, niin kuin kirjoituksissa sanotaan. (Joh. 7: 37 - 38)
Jeesuksen puheessa kiinnittää huomiota hänen puheensa sävy: siinä on voimaa ja auktoriteettia. Hän ei epäröi luvatessaan ihmiselle elämänmuutosta. Jeesuksen kohtaamisen jälkeen alkaa aina tapahtua: ihmisen sisimmässä alkaa virrata elävä vesi.
Millaista se oikein on? Mistä saa vettä, joka uudistaa, virkistää ja voimistaa, ja jonka juominen antaa päiviimme uudenlaisen merkityksen. Sellaisen veden juomisen jälkeen on helpompaa lähteä edessä odottaviin tehtäviin. Ei olekaan enää turhautunut ja uupunut.
Erilaiset hengelliset kesäjuhlat ovat tällaisia tärkeitä juomisen ja tankkauksen paikkoja.
Samalla voi monenlaisen media- ja mielipidekuohunnan aikana pysähtyä tarkastelemaan maamme hengellistä tilaa kirkossa ja sen ulkopuolella. Koko ajan näkyy Jumalan väkevä toiminta: ihmisiä tulee uskoon, rukousvastauksia saadaan, ihmiset löytävät itselleen luontevia palvelutehtäviä ja tapakristityt uudistuvat, kun löytävät Jumalan uudella tavalla.
Juhlilla uskalletaan kysyä myös vaikeita kysymyksiä. Media haastaa etsimään asioiden juuria.
Kuitenkin mielipiteet ovat vain mielipiteitä, ne usein ovat harkitsemattomia ja pinnallisia. Jumala ei hätkähdä mediakohuja, eikä vihapuheita, hän on kaikessa rauhassa. Hän sanoo: "Minä olen se, joka minä olen." Jeesus muistuttaa, että jos joku haluaa tulla tuntemaan hänen taivaallisen Isänsä tahdon, hänelle kyllä selviää, onko Jeesuksen puhe Jumalasta, vai puhuuko hän omiaan.
Hengellisillä päivillä ja muissa seurakunnan kokoontumisissa tätä peruskysymystä pääsee kaikessa rauhassa tutkimaan.
Kirjoitamme seuraavilla kerroilla, mitä Syventymispäivillä koimme ja kuulimme.
"He pyysivät ruokaa, ja hän lähetti viiriäisiä ja ravitsi heidät taivaan leivällä Hän avasi kallion, ja siitä kumpusi vettä, vesi juoksi virtanaan pitkin pitkin kuivaa maata." Psalmi 105: 40-41.
Kuva on Magdaleenan maalaama Isovanhempien lauluja-sarjasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti