Kuten jotkut blogiamme seuraavat muistavat, vietin viime kesäkuussa viikon Valamon luostarissa kirjoittajakurssilla. Tutustuin samalla jonkin verran ortodoksisuuteen osallistumalla hetkipalveluksiin, käymällä näyttelyissä, museossa ja erittäin korkeatasoisessa kirjastossa. Raahasinkin kirjastosta korkean pinon ortodoksisuutta käsitteleviä kirjoja, joita yritin öiseen aikaan ehtiä lueskella Niitä olisi ollut mahdollisuus saada kaukolainaksikin, mutta se tuntui hieman vaivalloiselta.
Ylläoleva taiteilijamunkin nurkkaus on kuvattu Valamon museon näyttelystä.
Valamon luostarissa toimii myös kansanopisto, joka pyörittää monenlaisia kursseja vuoden ympäri. Monet kurssit liittyvät käsillä tekemiseen. Sillä viikolla kun olimme Valamossa, viereisessä luokassa valmistettiin hopeakoruja.
Kansanopistorakennuksen seinällä oli teksti, jonka kopioin muistivihkooni. Kun olemme nyt Salomen kanssa kirjoitelleet työstä eri näkökulmista, niin nämä Isä Paisonin sanat pysähdyttävät ajattelemaan työn tekemistä hengellistä hengellisestä näkökulmasta.
Isä Paison sanoi:
"Rauhallisesti ja rukoillen valmistettu käsityö pyhittyy ja on pyhitykseksi sitä käyttäville ihmisille.
Jos ihminen hermostuu, suuttuu ja kiroilee, ei hänen työllään ole siunausta.
Mutta jos hän hyräilee kirkkolauluja, lausuu Jeesuksen rukousta, niin hänen työnsä pyhittyy.
Jos teette työtä rukoillen, pyhitytte jatkuvasti, ja kaikki muukin pyhittyy.
Joka pitää mielensä Jumalassa, pyhittää työnsä ja sen tulokset.
Hiljaisuus on suuri asia. Vaikka joku ei rukoilisikaan, niin hiljaisuus on jo salaista rukousta."
Liitän loppuun vielä Valamon linkin, jos joku lukija innostuu Valamon monipuolisista kursseista, tai haluaa lähteä muuten vain lepäilemään pariksi päiväksi Valamoon ja nauttimaan Trapesa-ravintolan hyvistä herkuista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti