Terveisiä täältä Pietarin kattojen korkeudelta Suomi-talon räystään alla olevasta kattohuoneistosta. Täällä elelemme säitten kanssa sopusoinnussa. Lähes joka yö on satanut, ja peltikatto rummuttelee.
Eräänä aamuna kun heräsimme, ikkunan takana vilkkuivat miehen jalat. Tällä korkeudella tuli mieleen enkeli ja taivaan tikapuut, mutta tällä tyypillä oli kyllä oranssin liivinsä selässä YIT:n tunnukset.
Eräänä päivänä kävelimme Eremitaasin läheisyydessä olevalle Palatsiaukiolle, joka on yksi Pietarin tunnetuimmista turistikohteista.
On ihmeellistä, että se on selvinnyt entisellään, seisoo paikallaan omalla painollaan. Ensimmäinen maailmansota ja vallankumous oikeastaan pelastivat aukion puistoksi muuttumiselta sotkemalla jo valmiit suunnitelmat. Palatsin aukiota hallitsee valtava enkelipatsas, se on Aleksanterin kolumni/pylväs, joka pystytettiin Venäjän Napoleonista saaman voiton kunniksi. Pylvään aiheen sanotaan symbolisoivan myös hyvän voittoa pahasta: siinä käärme kiemurtelee enkelin jaloissa.
Pylväs pystytettiin vuonna 1834. Suomalaisille on erityisen mielenkiintoista se, että punagraniittinen monoliitti on Virolahdelta Pyterlahden kivilouhimosta. Tämä monoliitti, vain yhdestä kivestä tehty pylväs, on 50 metriä korkea ja sen läpimitta on yli kolme metriä. Sen kuljettaminen vaati aikoinaan isoja erityisjärjestelyitä. Tarvittiin kaksi höyrylaivaa vetämään pylvästä kuljettava erikoisalus Pietariin.
Tuntui hyvältä katsella tätä Pietarin keskustassa kohoavaa pylvästä, jonka huipussa enkeli kantoi ristiä. Vaikka enkeleiden rukoileminen ei olekaan Raamatun opin mukaista, niin mieleeni nousi huokaus siinä pylvään juurella niska kenossa ylöspäin kurkistellessani. Huokaisin, että siunaa, sinä Pietarin enkeli, tätä valtavaa miljoonakaupunkia. Siunaa kaikkia näitä tämän kaupungin ihmisiä, jotka vellovat kaduilla ja ruuhkaisissa liikennevälineissä. Siunaa heitä, että täällä olisi kaikki hyvin.
Me vanhempi sukupolvi olemme tottuneet ajattelemaan, että kun meidän naapurissamme kaikki on kunnossa, niin rajan toisella puolen asiat sujuvat myös hyvin ja turvallisesti.
Näistä valtavista ihmismassoista saimme jonkinlaisen käsityksen, kun Gastinyi Dvorin metroasemalla lähdimme puskemaan vahingossa väärään suuntaan. Vastaamme vyöryi mustanaan miljoona ihmistä. Jouduimme välillä vetäytymään turvaan seinänviereen jonkinlaiseen ovisyvennykseen, ettemme olisi vallan litistyneet.
Retki Palatsiaukion enkeliä tervehtimään, sai aikaan, että aloimme nähdä "enkeleitä" vähän siellä sun täällä.
- Kas, vain tuota siipien vilahdusta iltataivaalla! Ja entä tuo peltikatollamme lepäilevä enkeli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti