Samassa veneessä

Muutama päivä sitten minulle tuli erään kustantamon mainos heidän kirjauutuuksistaan. Siellä näkyi olevan myös joitakin kirjoja joista oli otettu uusintapainos. Erään tällaisen kirjan kohdalla levähtivät silmäni appoauki. Muisto tuosta kirjasta tuli vuosien takaa. Mieluisa muisto. Onko minulla tuo kirja vai eikö? Alkoi 'metsästys'. Oranssit kannet pitäisi löytyä helposti, mutta kun noita kirjojakin on ja on. Lopulta se löytyi. Avasin sisäkannen ja luin omistuskirjoituksen, joka oli vuodelta 1999. Siinä luki: *Puhu Herra, palvelijasi kuulee. Avaa korvani kuulemaan.*  Ystäväsi R.

Lämmin läikähdys kävi ylitseni,  ja kun avasin korvani 'kuulin', että minun on etsittävä tämä yli kymmenen vuotta sitten kadottamani ystävä. Soitin numerotiedusteluun, mutta surkein tuloksin. Olin nimittäin muistanut sukunimen väärin ja tämän nimisiä henkilöitä löytyi Helsingin kokoisesta kaupungista peräti viisi, joista kukaan ei tunnustanut tuntevansa minua.
Mutta virhe se ei ollut, että muistin nimen väärin. Sitä seurannut puhelinketju avasi minulle ovet kahden muun jo kadonneen ystäväni elämäntilanteeseen. Toisen elämää hallitsi täydellinen yksinäisyys, jonka nyt sain osaltani täyttää ja toisen elämässä oli monta, monta päällekkäistä sairautta, viimeisimpänä sydämen ohitusleikkaus. Lupasin pitää häneen yhteyttä ja tietysti jakaa hänelle rukoustukea.

Näiden kahden ystävän avuin sain lopulta puhelinyhteyden alussa etsimääni henkilöön, jolloin sain tietää syyn miksi minua oli hoputettu etsimään juuri nyt ja juuri tämän kirjan lahjoittaja esiin? Hänen elämäntilanteensa ei ollut vain vaikea - se oli katastrofaalinen. Iloinen ja verbaalinen äidinkielenopettaja-ystäväni oli täydellisessä oman elämänsä paitsiossa. Hänellä oli kotihoidossa jo vuosia sitten vaikeaan altzhaimeriin sairastunut mies. Ei mitään apuja, ei lainkaan omaa aikaa - eikä minkäänlaista omaa elämää. Tähän tilanteeseen sitten minä tulla tupsahdin. Entä mitä minä voisin tehdä? Mitäpä muuta kuin antaa korvani ja empatiani tällä erää. Mutta jos tulee tarkempia ohjeita, niin sitten mennään niillä.

Etsin yhtä ystävää - sain kolme autettavaa. Taas tässä toimi se sama taivaallinen matematiikka, jonka kanssa olen viime viikkoina niin paljon puuhastellut. Se, että antaessaan saa.