Mayday

Edellisessä tekstissäni kerroin historiaa paikkakuntamme nuorten gospelryhmästä ja mm. heidän esittämästään draamasta nimeltä "Kädet".
Jatkan tästä teemasta, kun muistin tämän valokuvan, jonka näin muutama vuosi sitten Suomen Raamattuopiston Elämään-lehden takakannessa. Siellä esiintyy usein jokin Pekka Heiskasen kirjoittama terävä aforismi - kuten tämäkin - ja Kädet-draaman sanoman jatkoksihan tämä kuva hyvin 'istahtaa'.

Uimakautemme täällä kymmenientuhansien järvien maassamme näyttää yhä jatkuvan. Vaikka Jaakko yritti heitellä vesistöihimme kylmiä kiviään, ovat uimavedet yhä vain poikkeuksellisen lämpimiä. Outoa, mutta ihanaa on sekin, että kesän kuumuudesta huolimatta en ole uimarannoilta kuullut uutisia edes runsaista sinilevähavainnoista. Täällä itäisellä Suomenlahdellakaan ei niitä rannoille asti ole ajautunut. Ne pysyttelivät kiltisti avomerillä.

Raamatunpaikka kuvani ylälaidassa on niin pienellä kirjaimille präntätty, etteivät siitä taida kaikki lukijat saada selvää. Se on:
 Job 8: 20 (-21)
" Ei Jumala hylkää nuhteetonta, eikä hän tartu pahantekijän käteen. Hän täyttää vielä suusi naurulla ja huulesi riemulla."

Vaikka kesä oli säiden suhteen paras vuosikymmeniin, ja vaikka kesäloman pitäisi aina olla stressitöntä ja onnellista aikaa itse kullekin ja kaiken ikäiselle, käy usein kuitenkin juuri päinvastoin. Odotuksia lomaan nähden on liikaa, porukkaa sukutiloilla usein paljon, touhuamista paljon, persoonia ja ikäryhmiä monenmoisia - ja yllätys, yllätys ---- -
asiat eivät sujuneetkaan unelmiemme mukaisesti. Pettymystä, riitaa ja turhautumista on saattanut ihannelomasta jäädä jäljelle runsaasti ennemmän
kuin siitä imettyä voimaa pimenevään syksyyn.

Erityisesti niille, joille näitä miinusmerkkisiä lomamuistoja on kasaantuntunut kukkuramitoin, haluan tänä elokuun aamuna jättää ylläolevan Jobin sanoman - sydämeen kätkettäväksi aarteeksi ja alkaneen arjen voimavaraksi.
.