Mikä loppiainen?

Joulun alla Magdaleena kertoi heidän perheensä mukavasta tavasta ottaa vastaan päivittäiset joulukortit. Ne haettiin postilaatikosta päiväkahvin aikaan ja sitten niitä yhdessä tutkittiin ja ajateltiin juuri sitä hankilöä, joka kortin oli postiin tuupannut. Mukava tapa.

Minulla taas on ollut tapana laittaa kortit keittiön oveen, kaiken kansan tutkittavaksi. Kukin on joutunut niistä etsimään mieleisensä.. Kuvassa osa tämän joulun 'sadosta'..
Poimin korteista tähän kirjoitelmaani erään, jossa joulun ydinsanoma tuli ehyesti esiin; tosin sekin huumorilla maustettuna, koska seimeen on siinä livahtanut nukkumaan pieni aasivauva, eikä Maria saakaan omaa vauvaansa sinne mahtumaan. (Kuva alla).

Nyt on kuitenkin lähestymässä jo loppiainen. Muistan jo lapsena miettineeni, että tarkoittaneeko sana loppiainen samaa kuin loppuminen. Tänään otin siitä oikein googlen avulla selvää - ja niin se todella on. Sitä se tarkoittaa.
Joulukortit ja koristukset saa siis siirtää kellariin odottamaan uutta juhlaa.
Kristillisessä mielessä loppiainen on suuri juhlapyhä, vaikkei kansa siinä ehkä muuta taida kokea kuin vapaapäivän keskellä viikkoa. Venäjän ortodoksikirkossa loppiainen on heidän virallinen joulunsa. Idän tietäjät toivat silloin vastasyntyneelle kuninkaalliselle vauvalle arvokkaat lahjansa, kultaa, suitsuketta ja mirhaa, joten lahjojen jaon kuuluisi minunkin mielestäni tapahtua juuri loppiaisena.

Idän tietäjät, loppiaisvieraat - tähtitieteilijät, ennustajatko vaiko kuninkaat - kaikkia on ehdotettu - tulivat kaukaa, ehkä Persiasta (nyk.Iran), tai vieläkin kauempaa. Oli niin tai näin, niin ainakin sen verran kaukaa, etteivät olisi ehtineet Beetlehemiin kahdessa viikossa, joka on joulun ja loppiaisen väli.
Mutta  entäpä jos Jeesus syntyikin lokakuussa, kuten edellisessä blogissani vilautin. Siitä jo syntyisi kolmisen kuukautta astrologien matkantekoon - kameleilla kölkytellen - mikäli heidän vierailunsa ajankohta ylipäätään oli meidän loppiaisemme.

Jeesuksen elämästä on olemassa enemmän historiallista dokumentaatiota kuin ehkä kenestäkään muusta historian henkilöstä. Kuka meistä tietää hedelmöittymisensä hetkestä tai kenellä on muistoja äidin raskauden ajalta, kuten meillä Mariasta, jonka tiedämme menneen tapaamaan tätiään -- äitinsä sisarta Elisabethia, joka hänkin oli raskaana, odottaessaan ensimmäistä lastaan, Jeesuksen serkkupoikaa, Johannes Kastajaa.

 Jeesuksen syntymähetkeen antaa paljon tarkkoja viitteitä kaikki ne historiallisesti tunnetut henkilöt, jotka Luukas evankeliumissaan mainitsee: Rooman keisari Augustus (63 e.Kr-14 j.Kr), Palestiinaa hallinnut Rooman vallan edustaja kuningas Herodes (73 e.Kr -  4j.Kr.), sekä Syyrian maaherrana toiminut Kyrenius. Apostoli, lääkäri Luukas, joka kaiken tämän on kirjannut muistiin, oli oppinut mies ja halusi ottaa asioista tarkan selvän, vaikkei itse ollut Jeesusta koskaan tavannutkaan.
Profeetta Miika (n.v.700 e.Kr.) taas oli saanut aikanaan Pyhältä Hengeltä tiedon siitä, että Messias tulisi syntymään Juudean Beetlehemissä. Tämän tiedon kuningas Herodes joutui utelemaan kirjanoppineilta, halutessaan mustasukkaisuuttaan kavalasti surmata vastasyntyneen kuningasvauvan.

Verollepanon kerrottiin olleen ensimmäisen. On tiedossa, että Roomassa se suoritettiin v. 8eaa ja Palestiinassa v.7eaa. Rekisteröintiä varten kunkin piti mennä oman sukunsa kaupunkiin kirjautumaan, myöhemmin suoritettavaa verotusta varten. Joosef ja Maria olivat kotoisin kuningas Daavidin kotikaupungista, Beetlehemistä, ja sinne oli siis mentävä vuoden 7eaa aikana. Seuraava verollepano tapahtuisi vasta 14 vuotta myöhemmin.
Tässä törmäämme ensimmäiseen mysteeriin. Onko Jeesus siis syntynyt vuonna 7eaa? Ja pitäisikö nyt siis olla vuosi 2015+7 = 2022 Raamatussa asiat ovat siis kyllä oikein, mutta joku muu on sotkenut ajanlaskun ja samalla myös juhla-ajat, kuten joulun.
Loppuyhteenveto:
Jotta Messias syntyisi profetian ilmoituksen mukaan Beetlehemissä, eikä Nasaretissa, niin ihmismaailman tasolla sinne lähdön syynä oli Joosefilla verotus. Tässä meille loistoesimerkki siitä, miten Jumala hallitsee maailmaa ja sen tapahtumia.