Sivut

keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Virren viemää


Kerroin muutama viikko sitten siitä, kuinka olimme vierailulla pikku-A:n päiväkodin pääsiäisjuhlassa, ja miten pääsiäisen hengellinen sanoma kuitattiin laululla, jossa valo kutitteli sormia, jalkapohjaa ja vieläpä pikkumassuakin.

Nyt me isovanhemmat olimme mukana aivan erilaisessa tapahtumassa. Täällä Jyväskylässä toimii nuorisokuoro, Vox Aurea, jota johtaa Sanna Salminen. Kuoro on jo useampana vuotena kutsunut kaupungin kaikki 4-luokkalaiset laulamaan virsiä Taulumäen kirkkoon.
Koska me olemme erään kuorossa laulavan nuoren neidin isovanhempia, tehtävämme oli kyyditä hänet  esitykseen. Pyysimme neidiltä luvan istua takapenkkiin kuuntelemaan kuoron esityksiä. Se sallittiin, sattuihan viereemme istahtamaan eräs pulimammakin eväittensä kanssa.

Tilaisuus oli hämmästyttävän onnistunut. Minkäänlaista levottomuutta täpötäydessä kirkossa ei esiintynyt, varsinkin pojat lauloivat niin, että pylväikkö raikui. Virret oli sovitettu hauskalla ja tuoreella tyylillä. Orkesteri säesti raikkaasti, samoin saksofoni-, ja percussionisoittaja sekä urkuparvelle kiirehtivä kanttori saivat oppilaat  kiinnostuneina kurkistelemaan outoja soittimia.

Juonnot olivat oppilaista selvästikin kiinnostavia. Pappi kertoi mm. Taulumäen kirkon suunnittelukilpailusta, jonka naisarkkitehti yllättäen voitti. Se oli raadille hirveä järkytys, vaadittiin jopa, että kilpailu pitäisi uusia: eihän naisarkkitehdin suunnittelema kirkko pysyisi edes pystyssä! Naisarkkitehti kuitenkin valvoi topakkana kirkon rakennustöitä, harppoi käytäviä pitkässä hameessaan ja kiipeili tikkailla. Eipä tainnut Elsi Borg ollakaan hullumpi arkkitehti, sillä klassismia edustava Taulumäen kirkko on pysynyt pystyssä jo 90 vuotta! Hänelle oli tärkeää, että kirkossa näkyi enkeleiden kuvia (ks. kuvan yläreuna!), samoin hän halusi, että kirkon ikkunoista on yhteys luontoon. Nytkin niistä saattoi katsella keväisiä puita ja pensaita.

Me isovanhemmat lähdimme koululaisten virsilauluhetkestä hyvällä mielellä. Kaikesta huomasi, että oppilaat viihtyivät kirkossa, virsien laulaminen oli heistä hauskaa, välillä jopa riemukasta.
On tärkeää, että lapset saavat tällaisia myönteisiä kokemuksia kirkosta ja uskosta, Hienoa oli nähdä, kuinka virsiperinne elää ja voi hyvin.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti