Kalaisat vedet

Kuulin aamulla tyttäreltäni ihastuttavan tarinan siitä, miten hänen ystävättärensä - alakoulunopettaja - oli lähettänyt oppilaansa kesälaitumille. Hän oli ostanut jokaiselle oppilaalleen sellaisen onkipaketin, jossa on koho, siima ja koukku. Mukana seuranneeseen 'hyvän loman toivotuskorttiin' hän oli kirjoittanut suunnilleen näin:

" Tee itse itsellesi onkivapa, sido siihen siima ja koho. Ongi sillä kala, ja lähetä sitten kuvasi, jossa te kaikki kolme olette: onki, kala ja sinä - opettajalle kesälahjaksi."

Hauska kesätehtävä tuo, kunhan ei vain kukaan stressaantuisi, sillä pääsevätkö kaikki luokan oppilaat lomallaan paikkaan, jossa on 'kalaisat vedet'?
Tuo 'kalaisat vedet' on sanonta, jonka nappasin alakoulua käyvän tyttärenpoikani iltarukouksesta. Hän oli juuri saanut verkon, kalalaudan ja fileerausveitsen kesäkuun 1. päivänä 10-vuotislahjakseen - ja nyt kun perhe oli lähdössä kuukaudeksi mökille, oli pikkumiehen rukous tämä:  "Rukoilen, että siellä olisi kalaisat vedet."

Kuvanani on kyseisen kalamiehen
9-vuotiaana maalaamaa vesivärityö
hänestä - lempiharrastuksessaan.

On hassua, että Raamatussakin puhutaan onkimisesta. Ei sitä ihan äkkiä tule huomanneeksi. Matt.17 kertoo, kuinka Jeesuksen seurueen tultua taas kerran Kapernaumiin, olivat temppeliveron kantajat tulleet Pietarin luo kysymään, että eikö heidän  opettajansa maksa lainkaan temppeliveroa.
Jeesuksella oli Pietarille heti vastauksena pitkä opetus ensin veronmaksun periaatteista ja lopuksi neuvo siitä, miten Pietarin olisi nyt syytä toimia.
jae 27: " Mutta ettemme heitä loukkaisi, niin mene ja heitä onki järveen. Ota sitten ensiksi saamasi kala, ja kun avaat sen suun, löydät hopearahan. Ota se ja anna heille minun puolestani ja omasta puolestasi."
Gennesaretin järvi on siis ollut kalaisa. Sen kuin vain heitti ongen veteen niin heti nappasi... ja eivätkös ne verkotkin kerran repeilleet kalojen paljoudesta.

Näine tarveisineni toivotan myös teille tälle kesälle runsaita kala-apajia. Kala on hyvää ja terveellistä.