Märehtii, murehtii

Pysähdyin mennellä viikolla HS:aa selatessani Juba Tuomolan Viivi ja Wagner-sarjakuvan sanoihin: märehtii ja murehtii. Siinäpä vasta ikävänkuuloinen sanapari! Valitettavasti monen elämä on samanlaista kuin Viivin: Märehdin menneitä, murehdin tulevia. Wagner toteaakin siihen viisaasti: Tosi hyödyllistä.

Tapasin vanhemman tyttäreni ja istuimme iltaa yhdessä. Keskustelumme polveili läheisestä ihmisestä toiseen pyörähtäen vähän kauempanakin maailman tapahtumissa. Tyttäreni kuunteli minua ja teki havainnon: - Sinä, äiti murehdit ihan kauheasti kaikkea.
- Niin, teitä lapsia on kolme, lapsenlapsia seitsemän, vävyt ja miniä ja vielä siskot. Tässä kaikkein lähimmässsäkin piirissä riittää kovasti murehtimista.
- Rupea, äiti, pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa. Niin minä teen. Kirjoitan joka päivä kolme asiaa, joista olen ollut kiitollinen. Siitä tulee oikein hieno päiväkirja, en enää muuta päiväkirjaa pidäkään, koko ikänsä päiväkirjoja kirjoittanut tytär sanoi.

Tuumasta toimeen, päiväkirjakseni pääsi pieni Tigerista ostettu muistikirja, jota tuunailin omannäköisekseni.
Nyt on ensimmäinen viikko kulunut päiväkirjaa täytellessä. Säilytän sitä olkalaukussani, jotta se kulkee reissatessa mukanani.

Kiitollisuus on Jumalan mielenmukainen elämänasenne. Napisijat ja valittajat ovat unohtaneet, että Jumala tahtoo olla meille hyvä Isä, jolla on ihmisiä kohtaan rakastavat ajatukset. Hän antaa ihmisille jatkuvasti hyviä lahjoja, ja hän on valmis auttamaan, kun rohkeasti ja luottavaisesti pyydämme.

Israelin kansa joutui harhailemaan 40 vuotta erämaassa, koska he olivat koko ajan tyytymättömiä ja napisivat Jumalan johdatusta vastaan. He vain halusivat palata Egyptin lihapatojen ääreen, vaikka heidän päivittäiset tarpeensa yhä uudelleen täyttyivät. He saivat kokea suorastaan ihmeitä ruuan saamisessa esim. manna ja viiriäiset.

Napina ja valittaminen on vakava asia, sillä asenteella pyrkimyksemme eivät etene, koska Jumalan siunaus silloin valitettavasti puuttuu.

Kiitos sulle jokaisesta elämäni hetkestä.
Kiitos päivänpaistehesta kuin myös pimeydestä. 
Virrestä 341

Tämän aamun yllättävä pieni ilo: kaktuksen nuppu.