Vuoden synkin päivä

Viattomien lasten päivää vietetään niiden lasten muistoksi, jotka saivat surmansa vallanhimoisen ja  vainoharhaisen kuningas Herodeksen määräyksestä.
Hän oli kuullut itämaan tietäjiltä, että uusi kuningas on syntynyt. Hän kyseli vanhojen kirjoitusten tuntijoilta tarkempia tietoja, missä uuden kuninkaan pitäisi syntyä.
- Betlehemissä, he vastasivat.
Siitä alkoi järkyttävä lastenmurha, jossa kaksivuotiaat ja sitä  nuoremmat pikkupojat surmattiin.

Viattomien lasten päivää on vietetty aiemmin neljäntenä joulupäivänä. Se on ollut päivä, jolloin on vältetty työntekoa, vaikka ei kirkollisia toimituksia sille päivälle olisikaan ollut.

Viattomien lasten päivä saa nykymaailmassa aina uusia sävyjä. Lapsi on tässä maailmassa yhä uhattuna. Suuriosa maailman lapsista elää vieläkin köyhyydessä ja suoranaisessa nälässä. Lapsia elää loputtomien sotien keskellä, koko heidän lyhyt elämänsä on ollut elämistä sodan varjossa ja jatkuvassa pelossa.

Nyt kuluneen joulun aikaan, jouluaattona, pienen ekaluokkalaisen lapsen surma pysäytti suomalaisen lintukodon elämän. Lapsi oli kohdannut väkivaltaisen kuoleman poliisin lausunnon mukaan erityisen raa ´alla tavalla. Tuntuu aivan käsittämättömältä, miten joku voi tuhota jotain niin haurasta kuin elämänsä alussa olevan lapsen. Ihmisen taimen, joka tarvitsisi kaiken tuen ja hellyyden kasvamiselleen tasapainoiseksi aikuiseksi.

Jeesus osoittaa tien, jota lapsetkin saavat kulkea. 
Hän sanoo: - Sallikaa lasten tulla minun tykäni, sillä heidän kaltaistensa on taivasten valtakunta. 

Jeesuksen sanat vaativat aktiivista toimimista ja asioiden eteenpäin viemistä. 
Salliminen ei ole vastustamista, estelyä, Jeesuksen häpeilemistä, vaan se on lasten johdattelemista elämää kohti. Se on ohjaamista vielä pidemmälle: kohti taivaan valtakuntaa.

Vastuu lasten elämästä on suuri. Jeesus sanoo, että heidän enkelinsä taivaassa näkevät Jumalan kasvot. Lapset ovat tässä asemassa pyhällä paikalla. Enkelit, jotka varjelevat heitä, ovat suorassa yhteydessä valtaistuimella istuvaan.

Jeesus-lapsikin tarvitsi Marian lisäksi muitakin hänestä välittäviä ihmisiä ympärilleen.

 
En tunne allaolevaa kappaletta (enkä yhtyettäkään) mutta laulun sanoissa on jotain koskettavaa, joka pysähdyttää Viattomien lasten päivän alakuloiseen - mutta samalla aikuisten vastuullisesta asemasta muistuttavaan ilmapiiriin. 



 Viikate: Viattomien lasten päivä 
 Vuoden synkin juhla-albumista

Haljennut on lasi ilmapuntarin
Rauennut on liike kaappikellon heilurin
Tenho talvisen taivaan
Ja pauke palavan pakkasen
On maalannut ikkunaan kasvot lapsosen

Kuurasta katsoo pienoinen pää
Huurteesta tuijottamaan käy
Silmät uniset, väriset jään

Hiipumaan käy liekki öljylyhdyn sydämen
Liikkumaan saa veto verhot eessä ruutujen

Kauan kulunut aikaa
Vaan vaivu ei unholaan
Verhotkaan eivät saa piiloon kasvoja ikkunan

Kuurasta katsoo pienoinen pää
Huurteesta tuijottamaan käy
Silmät uniset, väriset jään