Ensiksi kävimme Hula-laaksossa katselemassa lintuja kuten viime vuonnakin. Jostain syystä tänä vuonna lintuja tuntui olevan paljon vähemmän. Onneksi sentään näin lempilintujani upeita kurkia. Niitä sitten olikin pelloilla valtavina parvina.
Ajelimme seuraavana päivänä Hermon-vuoren juurelle Danin puistoon Jordanin alkulähteille. Jordanhan saa vetensä Hermonin vuoren rinteiltä. Kovin leveä ei Jordan missään juoksunsa vaiheessa ole, mutta se on historiallinen rajajoki ja jopa sen nimellä on legendaarinen kaiku monissa runoissa ja lauluissa. Mekin hyräilimme sen juoksua katsellessamme, että "Yhtehenkö tulla saamme tuolla puolen Jordanin".
Poikkesimme myös toisessa Hermonilla olevassa puistossa, Buniaksen lähteillä. Täällä kansallispuistot ovat todella suosittuja. Koska oli sapatti, perheet olivat liikkeellä aivan pientenkin lasten kanssa. Vähän kauhistutti katsella, kuinka juuri kävelemään oppineet taaperot hoippuivat silloilla ja rämpivät rapuissa. Ainakin luontorakkautta kylvetään lasten sydämiin näillä perheen yhteisillä vaelluksilla.
Minulle on jäänyt vuosien takaa ihana muisto Sahnen kansallispuistosta, kuinka istuin hierovan vesiputouksen hoitettavana. Nyt etsimme tämänkin puiston, jota kuvaillaan suorastaan Edenin puutarhaksi. Tässäkin puistossa oli paljon väkeä piknikillä. Ystävät ja perheet yhdessä olivat liikkeellä eväskorien kanssa, ja grilleistä nousi herkullinen tuoksu.
Puhelimessa olevalla navigaattorilla (Google maps) olemme selvinneet hyvin. Ainoastaan Gilboan vuorilla jouduimme kansallispuistoa etsiessämme jollekin lastenleirille. Siellä tuulisella huipulla kouluikäiset pystyttivät telttojaan kivenmurikoiden keskelle. Yhtään vihrää puuta ei näkynyt, mutta ympärillä levisivät huikean avarat maisemat.
Olen monet kerrat ajanut Taaborin vuoren ohi, ja ihastellut sen säännöllisen tasaista muotoa, mutta vasta tällä matkalla ajoimme kippuraista serpentiinitietä vuoren huipulla, missä sijaitsevat sekä katolinen että ortodoksinen kirkko Kristuksen kirkastumisen muistoksi. Istuimme pitkään katolisessa kirkossa nauttien sen rauhasta ja pyhästä ilmapiiristä.
Suosittelen lämpimästi käyntiä Taaborilla - ainoa vaikeus on ajaminen sinne, ympärillä levittäytyviä upeita maisemia kuski ei valitettavasti pysty paljoakaan vilkuilemaan.
Kävimme myös Megiddossa, joka on arkeologinen tutkimusalue. Kaivauksissa on löytynyt asumuksia rautakaudelta asti. Paikan sijainti on ollut merkittävä keskeisen kauppareitin varrella, ja siitä on käyty monia suuria taisteluita.
Megiddo sijaitsee vuorella (Har Megiddo) ja Ilmestyskirja 16:16 sijoittaa aikojen viimeiset suuret välienselvittelyt nimestä tulevaan Harmagedoniin. Sen mukaan maailman kansat, Goog ja Maagoog etunenässä kokoontuvat lyömään Israelin siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kerron varmaankin joskus enemmän näistä paikoista, mutta tässä pieni vilkaisu monipolisesta Israelista: maisemia, luontoa, väkevää historiaa ja elävää nykyisyyttä - ehkä ripaus jostain tulevastakin.
Lähdetään innolla tutustumaan monipuoliseen Israeliin Jeesuksen jalanjäljille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti