Kanaemon opetuksia

Kuvassa on Wartburgin linna, jonne vaaliruhtinas Fredrik Viisas sieppasi Lutherin turvaan. Siellä Luther sai rauhassa tehdä kirjoitustyötään.

En malta, olla jatkamatta vielä Martti Lutherista, josta kirjoittelin näin reformaation 500-juhlavuoden kunniaksi viime päivityksessäni. 

Kerroin siitä, miten Luther piti tärkeänä, että jokainen sai lukea Raamattua omalla äidinkielellään.  Hän korosti myös sitä, että ihmiset ymmärsivät lukemaansa. Hänellä oli sama huoli kuin Filippoksella, kun tämä kohtasi etiopialaisen hoviherran Gassaan menevällä tiellä, kun kysyi: - Sinä kyllä luet, mutta mahdatko ymmärtää?
Etiopialaisen hoviherran lukema Jesajan kirja oli kirjoitettu kielellä, jota hän ymmärsi toisena tai kolmantena kielenään, niinpä hän vastasi: - Kuinka ymmärtäisin, kun kukaan ei minua neuvo.
(Apt 8:26-39)

Kun Salome ja minä muutama vuosi sitten olimme yhdessä Pietarissa ja asuimme siellä viikon tietokirjailijoiden residenssissä Suomi-Venäjä-talossa, meillä oli mukanamme Martti Lutherin hartauskirja Tienviittoja (Perussanoma, 2009), jossa on joka päiväksi Raamatun teksti selityksineen. Nautimme kovasti näistä Lutherin selityksistä, koska ne olivat niin arkisia ja eläviä.
Kirjoitan tähän esimerkiksi erään tekstin, joka löytyy kirjasta helmikuun 6. päivän kohdalta.

Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan.
Matt. 23:27

"Katso, mitä kanaemo tekee: yhtä uskollisesti poikasiaan hoitaa tuskin mikään muu eläin. Se muuttaa luonnollisen äänensä valittavaksi ja vaikertavaksi; se etsii, kuoputtaa ja houkuttelee poikasiaan.  Jos se löytää jotakin, se ei syö sitä, vaan jättää poikasilleen.
Aivan vakavissaan se huutaa korppikotkalle, levittää siipensä puolustaakseen poikasiaan ja antaa poikasten  kävellä alla ja päällään, vaikka joutuisi sen vuoksi kärsimäänkin.
Tässä on meille suloinen kuva. Samalla tavalla Kristuskin muutti äänensä vaikertavaksi. Meidän vuoksemme hän valitti ja saarnasi parannusta, osoitti jokaiselle tämän synnin ja kurjuuden ja tutki ahkerasti kirjoituksia meidän hyväksemme. Hän houkuttelee meitä luokseen,  antaa meidän tulla suojiinsa ja lämmittää meitä luonnollisella lämmöllään, Pyhällä Hengellä, jonka saamme vain hänen kauttaan. Hän taistelee puolestamme perkelettä vastaan ja on turvamme kaikessa hädässä."

Juhlitaan merkkivuotta

Wikipedian kuvankäsittely Anu Tuomainen

Kuudesluokkalainen lapsenlapseni kertoi, että hänellä on seuraavan päivänä uskonnonkoe. Kysyin, mistä aiheesta.

- Lutherista, vastasi tyttö.

- Jee, ihanaa, sanoin. - Haluatko, että kerron sinulle Lutherista?

Martti Luther joutui tiukkaan tilanteeseen, kun salama löi puuhun heinäkuisena päivänä. Luther joutui pysäytetyksi: millainen Jumala oikein on. Onko hän vain pelottava ja ankara?

Luther oli opiskellut lakia, mutta nyt hän hylkäsi opinnot ja päätti mennä luostariin. Helppoa ei ollut sielläkään. Luther teki ankaria katumusharjoituksia ja tunnusti pienimmätkin synnit.

Lopulta hänelle kirkastui Room. 3:28, että pelastumme yksin uskosta, emme tekojemme kautta.

- Niin, se anejuttu, sanoi kuudesluokkalainen. - Kun uskottiin, että maksamalla aneet pääsee taivaaseen.

- Oletko kuullut tämän: kun raha kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa.

- Joo, meidän ope hokee sitä koko ajan.

- Sanokaa se vielä, huusi vieressä kuunnellut 5-vuotias pikkusisko. - Se on niin hauska!

Vuonna 2017 vietetään reformaation 500-vuotisjuhlaa. Reformaattorit halusivat palata kristinuskon lähteille Raamattuun ja varhaisen kirkon elämään. Elettiin renesanssin aikaa, ja humanismi kehittyi vallitsevaksi aatesuunnaksi. Kreikan- ja latinankielinen kirjallisuus nousi arvoonsa.
Reformaattorit halusivat kuitenkin, että Raamattu pitää saada kansan käsiin. Jokaisen piti saada lukea sitä omalla kielellään ja etsiä vastauksia kysymyksiinsä. Luther käänsi UT:n saksaksi 11 viikossa, ja se ilmestyi 1522. Koko Raamattu julkaistiin saksannettuna 1534.

Suomalaisten kysymys oli, ymmärtääkö Jumala suomen kieltä. Mikael Agricola vakuutti: "Kyllä se kuulee suomen kielen, joka ymmärtää kaikkein mielen."
Agricola oli vakuuttunut siitä, että Jumala ymmärtää kaikenkielisiä ja haluaa tulla ymmärretyksi.

Tämän ajan haasteena on Raamatun sanoman tuominen nykyihmisille. Parhaillaan valmistellaan käännöstä  muinaiskreikasta suoraan digilaitteille. Tulevana huhtikuuna Markuksen evankeliumin nykykielinen teksti on tarkoitus tarjota mobiililaitteisiin. Se on ensimmäinen teksti, jota ei ole edes tarkoitettu painettavaksi.
Siksi yläkuvan Lutherille on kuvankäsittelijä asettanut modernisti kuulokkeet päähän.

DigiMarkuksen tavoitteena on ollut selkeä ja rikas suomenkieli, jota on helppo lukea kännykän näytöltä. Raamatun maatalouteen liittyvä sanasto sekä uskonnollinen käsitteistö on nykynuorisolle varsin vierasta. Monet merkitykset avautuvat kuitenkin tekstiyhteyden kautta.

Vaikeuksia on silti ollut tämän DigiMarkuksenkin käännöksen kanssa. Esim. Mark.13:14 esiintyy outo olento, jonka kreikankielinen käännös kuuluu "autioituksen kammotus". Suomeksi sanat eivät merkitse oikein mitään, ja vuoteen 1992 asti sanat käännettiin ilmaisulla "hävityksen kauhistus",  ja jota  nykykäännöksessä kuvaa sanapari "turmion iljetys."
Mutta voi, nyt  vastailmestyvä DigiMarkus käyttää muotoa "pahaenteinen itse kuvottavuus".
Onneksi kysymyksessä ei kuitenkaan oli pelastuksemme kannalta keskeinen kohta. Jos siis kohderyhmän parikymppinen nuoriso ymmärtää parhaiten tuon jälkimmäisen käännösversion, niin kelvatkoon sitten minunkin puolestani.
Olisihan tosi hienoa, että DigiMarkusta ruvettaisiin lukemaan kännyköillä junissa ja busseissa.



Kuvassa on Saksan ehkä valokuvatuin kirkon ovi, jonka olen kuvannut muinaisella kirkkokuoromatkallani.
Kyseessä siis Wittenbergin linnankirkko, jonka oveen Lutherin kerrotaan naulanneen 95 teesiään kirkon uudistamiseksi.