Helluntai on minusta aina tuntunut erityisen sykähdyttävältä juhlalta. Tuntuu, että luonto on silloin hehkeimmillään. Täällä Etelä-Suomessa kaikki on kirkkaanvihreää, tuomet kukkivat niin, että niiden tuoksu leviää laajalle ympäristöön, ja lintujen laulu on aivan katkeamatonta.
Raamatun kuvaus ensimmäisestä helluntaista on myös sykähdyttävä. Kokonainen luku, Apt 2, on omistettu helluntaipäivän tapahtumille.
Kun helluntaipäivä oli tullut, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä tuli taivaasta humaus, niin kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko huoneen, jossa he istuivat. He näkivät ikään kuin tulisia kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat heidän itse kunkin päälle, ja he täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua muilla kielillä sen mukaan, mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.
Eri kielillä puhuminen olikin ensimmäinen Pyhän Hengen helluntaina antamista lahjoista. Niitä on kuitenkin monia muitakin. Raamatussa on kaksi luetteloa näistä lahjoista. 1. Kor. 12:8-10 puhutaan yhdeksästä armolahjasta, joita ovat viisauden sanat, tiedon sanat, usko Hengessä, terveeksi tekemisen lahjat, lahja tehdä voimallisia tekoja, profetoimisen lahja, lahja arvostella henkiä, eri kielillä puhumisen lahja ja lahja selittää kieliä.
Room. 12:6-8 mainitaan lisäksi viran hoitamisen, opettamisen ja kehottamisen lahjat. Samassa Roomalaiskirjeessä 6:23 muistutetaan, että tärkein armolahja on sittenkin iankaikkinen elämä.
Armolahjat eivät ole ihmisen omia taipumuksia ja omaa lahjakkuutta, vaan ne todellakin annetaan lahjana seurakunnan palvelemiseen ja Jumalan valtakunnan levittämiseen.
Vieläkö sitten armolahjat toimivat tänä päivänä? Monet ajattelevat, että ne ovat kuuluneen vain varhaiskristilliseen aikaan, että nykyään niitä ei enää käytetä. Tämä asenne on huono lähtökohta armolahjojen käyttämiselle. Näin ne aivan kuin menettävät voimansa tarpeettomina. Ajattelemme, että elämme niin turvallisessa ja hyvinvoivassa maassa, ettei täällä enää tarvita armolahjoja, että jossain kaukana lähetyskentillä lähetystyöntekijät niitä tarvitsevat ja käyttävät.
Kuitenkin oma arkinen elämämme on täynnä monenlaisia vaivoja ja ahdistuksia, joihin taivaallinen Isä olisi valmis tarjoamaan lahjojensa kautta apua. Paavalikin oikein kehottaa: - Pyrkikää osallisiksi parhaimmista armolahjoista!
Olen kuullut tarinan Virtasesta, joka kuoltuaan pääsi katsomaan taivaalliseen varastohuoneeseen, jossa jokaisella oli oma kaappi täynnä lahjapaketteja. Kun enkeli raotti Virtasen kaapin ovea, hän näki siellä kauniisiin lahjapaperihin käärittyjä paketteja, joiden päälle oli kirjoitettu hänen nimensä. Enkeli näytti surulliselta, kun hän nosteli paketteja Virtasen nähtäväksi. Mitä niissä oli? Paketteihin oli käärittynä Jumalan Virtaselle varaamat lahjat, joita tämä ei ollut ottanut koskaan elämänsä aikana käyttöönsä.
Ei kai meille käy yhtä nolosti?
