Ihmeellinen viikko

Iloitse suuresti, tytär Siion, huuda riemusta, tytär Jerusalem. Katso kuninkaasi tulee luoksesi! Hän on vanhurskas, hän pelastaa, hän on nöyrä, hän ratsastaa aasilla, aasintammalla. Minä hävitän sotavaunut Efraimista ja hevoset Jerusalemista. Sodan jousi särjetään, ja hän julistaa rauhaa kansoille. Hänen hallitusvaltansa ulottuu merestä mereen, Eufratvirrasta aina maan ääriin asti. Sak. 9:9-10

Tätä Sakarjan profetiaa muistetaan sekä 1. adventtina että palmusunnuntaina. Adventtina kirkoissa lauletaan Hoosianna-hymniä, kun aloitetaan uusi kirkkovuosi. Nyt palmusunnuntaina Sakarjan profetia aloittaa hiljaisen viikon, Jeesuksen kärsimysviikon. Samaan tekstiin pysähtyminen kahdesti kertoo sen tärkeydestä. 

Tytär Siionia, Jerusalemia, kehoitetaan riemuitsemaan voittoisan kuninkaan tulosta. Outoa kuitenkin on, että kuningas on vaatimaton, hän ei saavu komealla sotaratsulla, vaan istuu nöyränä aasin selässä. Kun Jeesus ratsastaa Jerusalemiin tällä tavoin, kenellekään Kirjoitukset tuntevalle juutalaiselle, ei jää epäselväksi, mitä Jeesus haluaa tuolla teollaan sanoa. Teko on erittäin radikaali. Näin hän kertoo olevansa odotettu Messias-kuningas, joka lyö sotajouset rikki ja tuo rauhan maailmaan. Hänen valtakuntansa tulee ulottumaan maailman ääriin.

Jeesus haluaa ratsastaa myös meidän pääsiäiseemme. Tänä vuonna on valitettavasti vaikeaa osallistua seurakuntien tilaisuuksiin koronarajoitusten vuoksi. Kuitenkin eri viestimien välityksellä lähetetään pääsiäisenaikaan hartauksia ja jumalanpalveluksia, joihin voi osallistua netin kautta.

Sunnuntaina 28.3. kello 16.00 lähetetään striimattuna Porvoon tuomiokirkosta  Lasten musiikkihetki, jossa lauletaan osia sanoittamastani laulusarjasta Ihmeellinen viikko. Laulut on säveltänyt Kaija Eerola.  

Palmusunnuntain konsertin löydät youtube.comista osoitteesta konsertit Porvoon seurakunta. Olet tervetullut liittymään kuulijoiden joukkoon!

Jeesus saapuu ratsastaen aasinvarsalla. 

Väkijoukko huiskuttaen huutaa riemulla:

"Hoosianna, Hoosianna, tervetulos!

Sinua vain tahdomme aina palvoa.

Hoosianna, Hoosianna, Hoosianna, Hoosianna,

Hoosianna, Hoosianna, tervetuloa!"

  

Vaelletaan kohti pääsiäistä

Pehmeitä pajunkissoja pullistelevat oksat korvaavat suomalaisena palmusunnuntaina Jeesusta tervehtivien palmunoksien tehtävän.
Tänään voidaan nähdä teillä ja kaduilla pieniä virpojia värikkäiksi koristeltuja pajunoksia käsissään rientämässä talosta toiseen. He ovat kuljettamassa naapurustoon hyvän terveyden ja menestyksen toivotuksia - voisi sanoa, että he kuljettavat siunauksia. Siunaushan tarkoittaa kaikkea hyvää. Parasta mahdollista, mitä toiselle voi toivottaa. 

Kuva Jyväskylän seurakuntalehdestä n:o 7/ 2019

Täällä Jyväskylän Vaajakoskella kuljetaan nyt hiljaisella viikolla Vapahtajan kärsimystietä seurakunnan työntekijöiden ja vapaaehtoisten yhteisesti toteuttaman pääsiäisvaelluksen mukana. Vaelluksen kolme kohtausta tapahtuvat kirkon kerhotiloihin huolellisesti rakennetuissa miljöissä.
Pääsiäisaamun kohtaus esitetään valoisassa kirkkosalissa.

Pääsiäisvaelluksen ohjaaja, Mika Lahtinen, kertoo pääsiäiseen liittyvistä ajatuksistaan: - Vaikka pääsiäinen on joka vuosi sama, minä olen erilainen. Kokemukset ja tapahtumat muovaavat ihmistä ja hänen tapansa katsoa asioita muuttuu. Siksi elämäntilanteesta- ja kokemuksesta löytyy monta tapaa katsoa pääsiäistä.

Vaajakoskella esitettävässä vaelluksessa kukko on tärkeässä roolissa. Se toimii Pietarin omatuntona ja motkottaa Pietarille, että mitäs menit semmoista tekemään.
Kukko nostaa monia ajatuksia syyllisyydestä pintaan, joista pääsiäisaamun enkelin sanoma, että naisten pitäisi kertoa ylösnousemuksesta myös Mestarinsa kieltäneelle Pietarille - kuitenkin vapauttaa.

Vaikka monilla blogin lukijoilla ei ehkä ole mahdollisuutta osallistua tällaiseen järjestettyyn pääsiäisvaellukseen, sen voi tehdä itsekin.
Viime vuonna osallistuin mieheni kanssa mahdollisimman moneen pääsiäisajan tilaisuuteen. Vaelluksemme alkoi palmusunnuntaista ja jatkui kiirastorstain ehtoolliskirkolla. Pitkäperjantain karu, tummiin puettu, ilman urkujen soittoa toteutettu jumalanpalvelus oli äärimmäisen koskettava.
Riemastuttava oli pääsiäisyön messu kynttilöineen ja valoineen. Pääsiäisen iloinen perhejumalanpalvelus, jossa laulettiin maahan lentävästä enkelistä, sai hellän mielen rintaan.
Pääsiäisen juhlinnan lopetti kyläkirkko naapurikylän maamiesseuran talolla, jossa kukoisti seurakunnan yhteisöllisyys ja emäntien leipomat pääsiäisherkut vetivät suun hymyyn.
Näistä eri tilaisuuksista muodostui hieno kokonaisuus, ja koko pääsiäisen ajasta jäi vahva muisto.


Pääsiäsvaelluksesta kertoo myös virsi 77, siitä säkeistöt 1, 2 ja 5.

Käy yrttitarhasta polku,
vie Golgatalle se.
On Hengen viitoittama
sen joka askele.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

Tien kaikkein raskaimman Jeesus
on käynyt armossaan,
kun meidän kurjain tähden
hän kulki kuolemaan.
Se tie vie viimein taivaaseen,
mutta tie se on tuskien.

 
Myös laulun oppia uuden
saat tiellä taivahan.
Se taivaassa jo kaikuu
edessä Karitsan.
Hän kuoli kaiken täyttäen,
mutta tie se on tuskien.