Etsikkoaika

Kuvat ovat lasten Ruttu, lätty ja maalausjuttu-tapahtumista kesältä 2014.
Ne ovat parhaillaan kirkossa näytteillä.

Tämän sunnuntain teksti on Luukas 4:23-30. Siinä kerrotaan Jeesuksen käynnistä vanhassa kotikaupungissaan. Useinhan paluu tutulle paikkakunnalle herättää mukavia muistoja. Jeesuskin varmaan näytteli oppilailleen tuttuja taloja ja esitteli ihmisiä. Jeesus meni heidän kanssaan kaupungin synagogaan, jossa hän luki Jesajan kirjan tekstin (Jesaja 61).
Kun hän oli saanut tekstin luettua, hän kääri kirjakäärön takaisin rullalle ja piti järisyttävän puheen: - Tänä päivänä lupaus Messiaasta on totta. Uskokaa, se olen minä!
Kuulijat järkyttyivät, eivätkä pitäneet kuulemastaan. Jeesus oli liian tuttu, hän oli liian vähäpätöinen, ei hän voinut mitenkään olla Messias! Jeesukselta alettiin vaatia merkiksi ihmetekoa, mihin hän ei suostunut.
Suuttumus yltyi nopeasti lähes väkivallaksi, hänet haluttiin raahata ulos ja syöstä alas jyrkänteeltä.
Tapahtui kuitenkin ihme siinä, ettei Jeesukselle tapahtunut mitään pahaa. Ihmiset väistyivät syrjään ja hän sai kävellä rauhassa väkijoukon läpi. Sen jälkeen Jeesus poistui kaupungista.
Niin Nasaretin kaupungin etsikkoaika meni ohi. Kaupungin asukkaat nojasivat inhimilliseen järkeensä. Epäusko ja torjuminen veivät voiton. Ihmisten sydämet sulkeutuivat.

Etsikkoaika on hieman vanhahtava sana, jota ei käytetä nykyisin paljoakaan. Mitä se sitten tarkoittaa?Etsikkoaika ei ole ihmisen tai jonkun ryhmän aikaansaama, vaan se on Jumalan antamaa armoa. Kun Jumala lähettää etsikkoajan, se on yleensä vaikea aika. Kuitenkin Jumalan hyvyyskin voi vetää ihmisiä parannukseen. Martti Luther sanoo, että Jumalan suurinta hyvyyttä on se, että hän voi käyttää pahaa vetääkseen ihmisiä yhteyteensä.
Myös ylläolevat lasten tapahtumissa syntyneet maalaukset kertovat siitä, että niiden aihepiirit: ilo, suru, huolet ja toivo ovat ihmisille etsikkoaikoja.

Raamatussa on useita tapauksia, jolloin Jumala on antanut jollekin paikkakunnalle tietyn etsikkoajan.
Noan aikana se kesti 120 vuotta, mutta vain kahdeksan henkilöä otti Jumalan kutsun vastaan.
Sitä vastoin Niniven kaupungin etsikkoaika kesti vain 40 päivää, ja joka ainoa kaupungissa teki parannuksen. Jopa profeetta Joona oli siitä niin hämmästynyt, että alkoi valittaa: - Mitä tämä oikein on?
Jerusalemissa taas itse Jumala liikkui kolmen vuoden ajan kansan keskellä, jolloin sairaat paranivat, ja jopa kuolleita heräsi, mutta kansa ei tunnistanut Messiastaan.

Mitä sitten täytyisi tapahtua, että ihminen saisi kokea etsikkoajan? Hänen pitäisi tosissaan etsiä Herran kasvoja, mutta samalla totuutta omasta itsestään. Siinä varmaan huomaa omat puutteensa. Parannus on kuitenkin yksilön oma asia, toisia siinä ei kannata odottaa.
Ja Jumala on valmis auttamaan ja antamaan.