Remontin pyörteissä

Joskus sitä vaan on tartuttava elämäänsä ja ruvettava muuttamaan sitä ankaralla kädellä.
Olen jo aiemmin kertonut, että kotimme on ollut parin viikon ajan myllerryksessä. Oikeastaan se on täysin hurlumhei, sillä olemme ryhtyneet kohentamaan elämämme ulkoisia puitteita. Huoneet ovat saaneet maalia seiniinsä, lattiat uuden päällysteen, jopa yksi katoistakin on uusiutunut.
Kaikki tämä on saanutkin sitten aikaan mylläkän, jossa mikään ei ole paikallaan. Remontoitavan tilan tavarat on siirretty toisiin huoneisiin. Kaikki on joutunut tarkastelun alaiseksi: onko jotain, minkä voisi heittää pois, tarvitaanko kyseistä esinettä, vai onko se tullut jo tarpeettomaksi.
Helppoa tavaroiden pöyhiminen kuitenkaan ole. HS:n muutaman viikon takaisessa artikkelissa kerrottiin, että suomalaisessa kodissa on keskimäärin 10 000 tavaraa, joista todella tarpeellisia on vain noin parisen sataa.

Meidän remonttimme koskee tällä kertaa kodin kohennusta. Yhtä hyvin remontin kohteena voisivat olla avioliitto, elämäntavat, kunto tai ihmissuhteet. Nekin voisivat joutua tiukan tarkastelun alle: onko näin hyvin, vai pitäisikö tehdä jotain toisin.

Samalla kun olemme tehneet pintaremonttia, tulee siivottua. Jeesus puhuu vertauksessaan naisesta (Luuk. 15), joka myös joutuu siivoamaan. Nainen on kadottanut arvokkaan hopearahan. Todennäköisesti raha kuuluu hänen otsakoristeeseensa, joita naiset siihen aikaan käyttivät. Tällaiset otsapannat saattoivat olla hyvinkin arvokkaita, koska niihin oli tallennettuna naisen omaisuus. Nyt yksi raha oli hukassa, ja nainen alkoi sitä etsiä. Hän sytytti lampun  ja alkoi lakaista huolellisesti huoneensa lattiaa. Hän lakaisi niin kauan, kunnes onnistui löytämään sen. Ja kuinka iloinen hän olikaan! Hän jopa kutsui ystävänsä juhlimaan arvokkaan rahan löytymistä.

Vertaushan kertoo siitä valtavasta ilosta, jota taivaassa tunnetaan, kun joku ihminen tekee elämäntaparemontin ja kääntyy Jumalan lapseksi. Siihen remonttiin kuuluu myös siivoaminen: kaikki vanha tarpeeton roina elämästä pois, sydämen huone puhtaaksi, jotta uusi elämä voi siellä alkaa.
Jeesus sanoo sellaisen remontin lopputuloksesta näin: - Niin myös sanon minä teille, on ilo Jumalan enkeleillä yhdestä syntisestä, joka tekee parannuksen.

Ei voi tulla uutta ja kaunista, ellei ennen sitä ole mylläkkää, sekasotkua, työtä, jopa ahdistusta ja   raatamista. Mutta kun tavarat ovat löytäneet paikkansa ja järjestykseen, miten hyvältä kaikki tuntuukaan!

Itse en remontissamme löytänyt kadonneita kultarahoja, mutta kirjojen ystävänä useita vanhoja, jotka olivat unohtuneet hyllyjen uumeniin. Näistä löydöistä tulen kertomaan varsinaisissa blogiteksteissä tai sitten sivupalkissa olevassa kirja-arvioissa. Pyrin kertomaan kirjoista myös uskon näkökulmasta, siitä mitä ajatuksia kirja voi tarjota myös uskoville lukijalle. Kurkistapa joskus blogimme kirjasivua!