Nämä sanat, jotka minä tänä päivänä annan sinulle, painukoot sydämeesi.
Teroita niitä lastesi mieleen ja puhu niistä
Paikkakuntamme lukion juhlasalissa esiintyi tässä kuussa mielenkiintoinen ryhmä nuoria. He olivat kansanvälisen King's Kids ryhmän ulkomaan kiertueeseen valittu joukko Jerusalemista. Esityskappaleitten välissä kukin kertoi myös jotakin omista taustoistaan. Saimme kuulla, että erään nuoren perhekunta oli muuttanut Englannista, erään Etiopiasta, kahden perhe oli arabikristittyjä ja eräs heistä oli palestiinalaisnuori. Olipas siinä 'muhennos', mutta maku mikä heidän esityksestään jäi, oli herkullinen.
Olin hakenut palvelutalosta kaksi mukavaa mummoa katsomaan kanssani tätä värikästä esitystä. Matkalla kerroin heille, että olen muutaman vuoden itsekin opiskellut hepreaa.
Kun tilaisuus päättyi hypähdin minä mikrofonin taakse. Halusin kiittää nuoria ja samalla kertoa heille, että olen aikanani 1980-luvulla perustanut tälle paikkakunnalle vastaavan, yhä elossa olevan ryhmän. Kerroin myös siitä, kuinka sain olla mukana aikuisryhmässä v.1994, kun kaikista Suomen King's Kids-nuorista koottu ryhmä oli kutsuttu Israeliin edustamaan omalla ohjelmallaan koko Eurooppaa Lehtimajajuhlan avajaisissa, jossa pääministeri Jitzhak Rabin piti tervehdyspuheen. Kutsu oli arvokas, sillä kullakin maanosalla oli vain yksi esitys.
Kaikki sujui tervehdyksessäni muuten ihan hyvin, mutta minkä ihmeen vuoksi minun piti pitää pieni puheenvuoroni englanniksi? Huomasin nimittäin kesken puheen kauhukseni, ettei englanti enää kaiken heprean ja venäjän opiskelun jälkeen minulta niin vain sujunutkaan. Tankkasin, etsin sanoja.. ja... häpesin.
En korjannut häntä. Ymmärsin, että tämä mummo pistettiin minua häpeässäni lohduttamaan. Hän kun ei osannut kumpaakaan kieltä. Mutta kaikki ne, jotka englantia tässä salissa ymmärsivät - kuulivat varmasti suustani tulevan 'pelkkää hepreaa'.
Tässä hieman epätarkassa kuvassa on oma King's Kids ryhmäni esitysmatkalla Inkerinmaalla 1990-luvulla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti