Köpsäst käi!

Olen pyrkinyt päivittämään blogia viiden päivän välein, ja yleensä se on onnistunutkin. Nyt kuitenkin päivitys on hieman viivästynyt, sillä minulle kävi köpelösti eli isäni murteella sanottuna: köpsäst käi!

Lähdimme innoissamme maalle muutamaksi päiväksi nautiskelemaan maaseudun rauhasta ja kauneudesta. Unohdimme kuitenkin lähtötohinassa pakata mukaan mokkulan. Eipä hätää, ajattelin, sillä kuvittelin pääseväni nettiin puhelimen avulla. Oma puhelimeni ei kuitenkaan suostunut luomaan yhteyspistettä ollenkaan puhelimen ja tietokoneen välille. Sain mieheni puhelimen avulla yhteyden rakennettua heprean nettitunnille, mutta ilo oli lyhytaikainen. Tunnin loppupuolella kun olimme kiihkeän oppimispelin pyörteissä, yhteyteni katkesi ja äkkiä istuin typertyneenä ja yksinäisenä hiljaisessa keittiössä - pium paum verkosta tipahtaneena. Enkä sinne koko iltana enää päässytkään.

Tämä pieni tapahtuma muistutti minua yhteydestä taivaalliseen Isään. Vaikka hänen läsnäolonsa on koko ajan tavoitettavissa - onhan hän meistä vain ajatuksen päässä - silti yhteys saattaa olla meidän puoleltamme poikki. Tuntuu, että hän on tavattoman kaukana, hän ei tunnu olevan edes kiinnostunut, saati sitten että hän olisi vuorovaikutuksessa kanssamme.

Jos olemme näin surkein ajatuksin pudonneet taivaallisen Isän "verkosta", ja olemme yksin ja alakuloisena kuin minä meidän keittiössä, niin yhteyttä voi rakentaa tietoisesti .

Kun Jeesus oli maan päällä, hän opetti oppilaitaan rukoilemaan. Hän antoi heille malliksi Isä meidän-rukouksen. Jotkut meistä sanovat, että he haluavat mieluummin rukoilla omin sanoin, se tuntuu heistä omimmalta ja luontevimmalta. Kuitenkaan Isä meidän-rukousta ei sovi syrjiä - onhan se Jeesuksen itse antama rukous. Päinvastoin se pitäisi ottaa jatkuvaan käyttöön. 

Jos rukousyhteytesi Jumalaan on katkennut - "mokkula" unohtunut, eikä "yhteyspistettä" saa luotua - niin Isä meidän-rukoukseen tarttuminen herättää yhteyden henkiin. Sen voi lukea aamuin ja illoin, sen sanojen sisältö herää uutena ja tuoreena elämään. Siitä löytyvät kaikki elämämme perustarpeet.

Kirjoitan tähän Isä meidän-rukouksen vuoden 2020 uuden käännöksen mukaan. Luukas 11: 2 - 4

Isä, osoita nimesi pyhyys ja anna valtakuntasi tulla.

Anna meille joka päivä tarpeeksi leipää.

Anna meille myös anteeksi syntimme,

sillä mekin annamme anteeksi kaikille, jotka ovat meille velkaa.

Äläkä saata meitä koettelemukseen.

 

   Kuvat Israelista Tiberiasta lähellä olevilta vuorilta