Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomi. Näytä kaikki tekstit

tiistai 28. marraskuuta 2017

Luiseva aasi


Näin itsenäisyyspäivän lähestyessä tekee mieli nostaa suomalaisuudesta eräs näkökulma esille.
Kun olin lapsi, kotonani oli peräkamarin seinällä marsalkka Mannerheimin päiväkäsky kehystettynä.
Mannerheim toimi Suomen armeijan johdossa kahteen otteeseen, ensin vuonna 1918 ja sitten vuosina 1939-44. Hän antoi uransa aikana kymmeniä päiväkäskyjä, jotka käsittelivät armeijaan liittyviä asioita ja kaatuneita, mutta toimivat myös rohkaisuna ja yhteishengen nostattajaina.

Kun pikkutyttönä luin kotini seinällä olevaa marsalkan päiväkäskyä, huomioni kiinnittyi siihen, että Mannerheim puhutteli Suomen sotilaita nimellä Isaskarin pojat. Kysyin äidiltä, miksi Mannerheim kutsuu suomalaisia Isaskarin pojiksi. Äiti vastasi siihen, että Isaskar oli yksi Jaakobin 12 pojasta. Tiesinhän minä toki sen, kun koulussa oli kerrottu, eikä äidin vastaus auttanut minua eteenpäin.
Vasta paljon myöhemmin, kun olen lueskellut Israelin 10 kadonneesta heimosta, lapsuudessa tekemäni kysymys on alkanut elää uudelleen mielessäni.


Vuonna 720 e. Kr. assyrialaiset veivät 10 israelilaista heimoa pakkosiirtolaisuuteen, ja sieltä nämä levisivät ympäri Eurooppaa ja myös Suomeen.
Monet tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että monien mutkien kautta Isaskarin  ja  Simeonin heimon jälkeläiset suuntasivat kohti pohjoista ja saapuivat Suomeen idästä ja kaakosta päin. He eivät tosin saapuneet tänne yksin, sillä Gaadin heimolaisia saapui Ruotsin puolelta,  Juudan heimoa ja daanilaisia Tanskasta.

No, jokainen voi suhtautua näihin näkemyksiin valitsemallaan tavalla. Kalevi Wiikin mukaan
Y-kromosomin ja mitokondrioiden perusteella saaadut vastaukset siihen, mistä suomalaiset ovat kotoisin, ovat huomattavan erilaiset. Y-kromosomi osoittaa, että suomalaisista miehistä kaksi kolmannesta on tullut idästä ja kaakosta sekä yksi kolmannes lännestä. Mitokondriat puolestaan osoittavat, että suomalaiset ovat tulleet useilta Euroopan alueilta ja sitä ennen Lähi-Idästä.

Millainen mies oli Isaskar?
Isaskar syntyi Jaakobin 5. poikana. Näytti pitkään siltä, ettei Leea saisi enää lapsia, mutta esikoinen, Ruben, päätti auttaa äitiään. Hän toi äidilleen lemmenmarjoja, alruuna-kasvin marjoja, jotka lisäsivät hedelmällisyyttä. Raakelin kanssa oli ensin erimielisyyttä, mutta Leea sai houkuteltua Jaakobin vuoteeseensa, ja niinpä yhdeksän kuukauden kuluttua Leealle syntyi poika, joka sai nimekseen Isaskar, joka voi tarkoittaa palkkaa tai palkkiota.

Tutkimme Tiberiaassa ollessamme useasta raamatunkäännöksestä sanoja, joilla Jaakob siunaa poikansa. Olimme aika huvittuneita, miten kovin eri tavalla Isaskaria kuvataan.

Vanha käännös: Isaskar on luiseva aasi, joka loikoilee karjatarhojen välissä. Hän huomasi lepopaikkansa suloiseksi ja maan ihanaksi; niin hän taivutti olkansa taakan alle ja joutui työveroa tekemään.

Uusi käännös: Isaskar on vahvaluinen juhta, joka makaa kuormaansa odottaen. Hän näki asuinsijansa hyväksi ja maansa ihanaksi. Hän painoi olkansa taakan alle, kävi tekemään orjan töitä.

Biblia: Isaskar on luja aasi ja sioittaa itsensä rajain väliin. Hän näki levon hyväksi ja maan ihanaksi; ja kumarsi hartiansa kuormaa kantamaan, ja on veronalainen palvelia. 

Niin, luiseva voi toki olla vahvaluinen ja lujakin!

Jos Isaskar on esiesiesi-isämme, on helppoa ajatella hänen luonteenlaatuaan suomalaisen työteliäisyyden takana, ja samalla tiedämme historiasta, kuinka maantieteellinen asemamme idän ja lännen välissä on vaatinut meitä raatamaan ja kantamaan veroa vieraille valtioille. Ja miten kaunis onkaan maamme: asuinsija hyvä ja maa ihana.

Isaskarilaisista puhutaan Raamatussa muutamassa muussakin kohdassa. Heistä kerrotaan, että he olivat mahtavia ja rohkeita miehiä.
1. Aikakirja 12:33 sanoo, että he ymmärsivät ajan, ymmärsivät mitä tilanne kulloinkin vaatii, ja mikä oli hyväksi Israelille.

Ajattelen, ettei olisi ollenkaan hullumpaa, jos meillä tosiaan olisi tällainen perintö, että ymmärtäisimme, mitä aikaa elämme, mitä ajastamme pitäisi ajatella, miten sen suhteen toimia ja mitkä päätökset olisivat meille siunaukseksi. Sehän olisi todella tärkeä näkökulma koko maamme kannalta.




              









torstai 18. kesäkuuta 2015

Rukous juhannuksena


Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen.
Niin kauas kuin silmä siintää, nään järviä lahtineen.
Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee.

Mä vain olen lintu pieni ja siipeni heikot on,
vaan oisinpa uljas kotka, niin nousisin lentohon.
Mä nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
ja nöyrin hartahin mielin näin laulaisin rukoellen:

Oi, taivahan pyhä Herra, sä Isämme armias.
Kuink´ on sinun maasi kaunis, kuink´ ihana taivahas.
Sä järveimme säihkyellä suo lempemme tulta vaan.
Oi, Herra, intoa anna, ain maatamme rakastamaan!

Sanat: Sakari Topelius Suom. P. J. Hannikainen

Pieni pohdinnan aihe juhannuksen aikaan: mitä tarkoittaa kotimaan rakastaminen
Rukousta päättäjien puolesta? Suomen turvallisuuden puolesta? Seuraavan sukupolven tukemista, ja pienimpien ja heikoimpien auttamista ja vahvistamista? 


torstai 7. toukokuuta 2015

Suomen parhaaksi


Kännykkäkuva eilisen aamun kävelyltä

Löysin 1990-luvulta olevan Kirkon tutkimuskeskuksen teettämän rukoilemista käsittelevän tutkimuksen. Silloin enemmistö suomalaisista uskoi, että Jumala kuulee kaikki vilpittömät rukoukset. Yhdeksän kymmenestä kertoi, että he rukoilevat puolisonsa tai elämänkumppaninsa puolesta, ja melkein kaikki, 94 %, joilla oli lapsia, kertoivat rukoilevansa lastensa puolesta.
Se keiden puolesta rukoilemme, kertoo paljon siitä, ketkä ovat meille rakkaimpia: ensin tulee oma lähipiiri, sen jälkeen apua tarvitsevat lähimmäiset ja viimeisimpänä vasta julkisen elämän instituutiot.

Esirukous, rukous toisten puolesta, kuuluu kristillisen seurakunnan elämäntapaan. Paavali kehottaa Timoteukselle kirjoittamassaan kirjeessä: "Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta, jotta saisimme viettää tyyntä ja rauhallista elämää, kaikin tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on oikea ja mieluisa Jumalalle, meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden" (1.Tim.2:1-4)
Kun rukoilemme oman paikkakuntamme ja koko valtakunnan päättäjien puolesta, noudatamme silloin Raamatun opetusta.

Olin eräässä tilaisuudessa, jonka lopuksi kanttori sanoi, että lauletaanpa vielä yksi virsi, jota hän kutsuu eduskuntavirreksi, virsi 522.
En ollut koskaan huomannut, että virsikirjassa on tällainenkin aarre!
Suomen politiikassa eletään parhaillaan tärkeitä hetkiä, kun ollaan muodostamassa maahan  hallitusta. Juuri nyt ollaan toiveikkaina uuden alkamisen kynnyksellä, ja niinpä haluan jakaa tämän virsilöydön lukijoittemme kanssa.
Päättäjät tarvitsevat paljon luottamusta toisiinsa, viisautta päätöksentekoon ja kaiken tämän päivittäiseen toteutumiseen he tarvitsevat myös taakseen runsaasti uskollisia ja pitkäjänteisiä rukoilijoita.

Anna, Herra, kansallemme
oikeudentuntoa,
alttiutta voidaksemme
toisiamme palvella.
Kitke meistä kateus,
kylvä totuus, rakkaus.

Poista neuvotteluistamme
epäilys ja itsekkyys.
Silloin johtaa tahtoamme
luottamus ja ystävyys.
Silmät, sydän aukaise
maailmamme hädälle.

Vyötä lahjomattomuuteen
tehtäviinsä valitut,
ohjaa laajakatseisuuteen
johtajiksi kutsutut,
vastuutansa kantamaan
heikoimpia puoltamaan.

Jeesus, rauhanruhtinaamme,
poista mielten sokeus!
Sinulta me kutsun saamme,
meitä vaatii rakkaus
laupeutta jakamamaan,
rauhaa kohti kasvamaan.

(Rudolf Lagi, Jakob Tengströmin virren pohjalta)