Eilen lähtivät kolmen viikon lomamatkaajat koti-Suomeen. Pidimme näille läheisiksi tulleille ystävillemme luonamme läksiäiset. Heidän lähtönsä muistutti meille, että oma lomamme on nyt puolessa välissä. Samalla on tullut tehtyä tiettyä henkistä tilitystä siitä, mitä olemme tehneet tai saaneet aikaan tämän ensimmäisen puoliajan aikana. Toinen vieraista pysäytti meidät kysymällä, että olemmeko tehneet butiqueissa hyviä ostoksia. Mekö? Oman hotellimme alimmassa kerroksessa on pitkä katu, Le Boulevard, jossa on toinen toistaan upeampia merkkiliikkeitä, ja rantakadut pursuavat basaareita ja turistivirtoja. Mutta mitä me olemme siellä tehneet? O.K. kerran joimme siellä puristettua granaattiomenamehua, ja kaksi kertaa olemme ostaneet jäätelöt. Sitä paitsi olemme tutustuneet erääseen gospelia kadulla soittavaan, alkujaan Ruotsista kotoisin olevaan juutalaiseen mieheen.
Minä olen päivittäin viimeistellyt inkeriläisen 90-vuotiaan Vihtorin elämäkertaa, ja Magdaleena on harjoittanut erilaisia kirjoittamisen genrejä. Kerran viikossa käymme torilla ostamassa valtaisat määrät puoli-ilmaisia hedelmiä ja vihanneksia, teemme itse ruokamme, kirjoitamme blogia, opiskelemme hepreaa ja rukoilemme joka aamu hotellimme synagogassa. Iltaisin kun aurinko laskee vuorten taa maalaamme - minäkin, joka jo kerran vannoin lopettavani sen tykkänään. Ei pitäisi koskaan sanoa "ei koskaan". Maalauksia on nyt seinällämme yhteensä jo 46 kappaletta!
Tänään löysimme postitoimiston ja innostuimme kirjoittamaan lapsenlapsille postikortteja. Siitä ei hyvä seurannut. Tuli kamala ikävä!
Psalmi 128: 5-6 "Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena, saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille!"
