Juutalainen Budapest - Judapest

Suuri synagoga Budapestissa Dohany-kadulla

 Vietin neljä päivää Budapestissa kahden kirjoittavan ystäväni kanssa. Matkamme oli superonnistunut, sillä matkanjohtajamme Töpinä oli tehnyt perusteellisia valmisteluja tilaamalla etukäteen liput mm. Tonavan iltaristeilylle sekä kylpylään.
Hauskaa oli myös asua kolmen naisen kesken hotellihuoneessa, jossa sänkymme olivat rivissä kuin lasaretissa. Budapestin upea lahja oli ilmainen liikenne yli 65 vuotiaille. Ajelimmekin metrolla vauhdikkaasti paikasta toiseen, ja teimme raitiovaunuajelun Tonavan rannan maisemia katsellen.

Budapestissa on ollut ennen 2. maailmansotaa suuri juutalainen väestö, mistä natsien vainoissa tuhoutui  600 000 ihmistä. Suurin uhka Unkarin juutalaisille oli maan oma Nuoliristi-puolue, joka sulki juutalaisen väestön gettoon vuoden 1944 lopulla. Kaikki geton ulkopuoiset yhteydet suljettiin niin, ettei sinne ollut mahdollista kuljettaa ruokaa, eikä polttoainetta. Kun neuvostoliittolaiset saapuivat tammikuussa 1945 vapauttamaan geton, sen kaduilta löytyi nälkään ja kylmyyteen kuolleita. Vielä elossaolevat olivat kuin luurankoja yritettyään selvitä syömällä ruohoa ja muuta ravinnoksi kelpaamatonta.

Budapestin entisen gettoalueen reunalla Dohany-kadulla on Euroopan toiseksi suurin synagoga, johon mahtuu 3400 henkeä. Se on rakennettu v. 1539 komeaan maurilaiseen tyyliin, ja sen sipulikupolitornit kohoavat 43 m korkeuteen. Se tuhoutui kuitenkin sodanaikana, jolloin Nuoliristi-järjestö tulitti sitä, ja se oli myös saksalaisten radiolähetyskeskuksena. Synagoga saatiin onneksi kunnostettua lahjoitusvarojen turvin. Unkarinjuutalainen liikenainen Esteé Lauder lahjoitti sen jälleenrakentamiseen viisi miljoona USD.

Emme päässeet ihailemaan synagogan ainutlaatuista sisutusta, sillä vierailupäiväksemme sattui juutalaisten kaikkein pyhin päivä Jom Kippur. Silloin juutalaisten uskonnollisten paikkojen vartiointi on erittäin korkealla hälytystasolla. (Samaan aikaanhan tehtiin synagogahyökkäys Hallessa, jossa kuoli kaksi henkilöä.)

Synagogan takana sijaitsee pieni, mutta kaunis on Raoul Wallenbergin puisto. Wallenberg oli ruotsalainen diplomaatti, joka pelasti 2. maailmansodan aikana tuhansia juutalaisia antamalla heille väärennetyn passin. Hän itse hävisi sodan loputtua Neuvostoliiton leireille ja sai siellä todennäköisesti surmansa.

Puiston keskellä on unkarilaisen taiteilijan Imre Vargan teos Elämänpuu vuodelta 1991. Tämä unkarinjuutalaisten marttyrien muistomerkki, suuri itkupaju, on tehty metallisista suikaleista, joihin on kaiverrettu henkensä menettäneiden nimet. Sen metalliset lehdet liikkuvat ja helisevät hiljaa tuulessa. Teos on hyvin pysäyttävä.
Taiteilija Imre Varga on ilmeisesti vieläkin elossa, hän on tosin jo 95 vuotias.

Imre Varga: Elämänpuu Raoul Wallenbergin puistossa synagogan takana

  
Erittäin koskettava oli myös aivan lähellä Parlamenttitaloa oleva taideteos Kengät Tonavan varrella.
Se muodostuu 40 metrin matkalla olevista vanhanaikaisista valetuista kengistä.
Kengät muistuttavat juutalaisten järkyttävästä kohtalosta  Tonavan rannalla.
Nuoliristiläiset kokosivat teloitettavat joen rannalle ja riisututtivat heiltä ennen ampumista vaatteet ja kengät, jotka jäivät kertomaan tapahtuneesta. Ammuttujen ruumiit heitettiin Tonavaan, koska siten vältyttiin vaivalloiselta hautojen kaivamiselta.











Vaikka juutalaisväestöstä haluttiin päästä tehokkaasti eroon, on Unkarissa nykyään väestöstä 20% juutalaistaustaisia. Heidän määränsä on väkilukuun suhteutettuna maailman suurin. Juutalainen tausta on selvinnyt monelle DNA-tutkimusten kautta, sillä sodan aikana ihmiset halusivat piilottaa juutalaisen identiteettinsä, ottivat uuden nimen ja kääntyivät kristityiksi. Lapsia sijoitettiin myös turvaan maalle, jossa heidät kasvatettiin taustaansa tuntematta.

Budapestin entinen getto on nykyisin suosittu turistikohde, koska siellä on vieri vieressä pieniä kiinnostavia raunioravintoloita, jotka on sisustettu värikkääseen kirpputorityyliin ja viherkasveilla.
Paikalliset valittavat, että alueella on öisin liiankin meluisaa ja vauhdikas meno.

Alueella sijaitsee Dob Utca 19:ssa viiden tähden ravintola, TLV Eatery, joka tarjoaa israelilaista kasvispainotteista, Lähi-Idän makuja tarjoilevaa ruokaa. Palvelu on siellä ystävällistä ja rentoa, mikä ei aina valitettavasti Budapestissa ole itsestäänselvyys.
Siitä huolimatta suosittelen Budapestia pidennetyn viikonlopun matkakohteeksi. Minulle tämä tosin oli jo kolmas kerta kaupungissa. Taidan olla suorastaan Budapest-fani.

Elämänpuun puhetta

Tiberiaassa ollessamme tein Ruutin kanssa päivän retken lähellä ylhäällä kukkuloilla sijaitsevaan naapurikaupunkiin, Safediin. Matkasimme sinne rämisevällä paikallisbussilla ja ohitimme useita  Raamatussa mainittujen paikkojen tienhaaroja kuten Korasin ja Betsaida, joiden kohtalosta Jeesus puhui.
Lähes koko ajomatkamme ajan rinteen alapuolella välkkyi Gennesaretin järven hopeansininen, autereinen pinta.
Maininnan Safedin kaupungista voi myös löytää Raamatusta. Siellä sanotaan, ettei vuorella oleva kaupunki voi jäädä pimeyteen. Totta se olikin, iltaisin kaupungin valot saattoi nähdä kauas ympäristöön - jopa meidän asunnollemme, Shalomkotiin, asti.

Safedin kaupunki tunnetaan mm. taiteilijoiden kaupunkina. Kiersimme Kati-Ruutin kanssa kapeita kujia, joissa taidegallerioita sijaitsi aivan vieri vieressä. Kun jokaisella taiteilijalla oli oma tyylinsä, niin erilaista katseltavaa ja ihailtavaa riitti.

Olen liittänyt tähän blogipäivitykseen eräässä käsityöliikkeessä näkemäni silkkisen rukousliinan päässä olevasta käsintehdystä koristeesta, joka käsityötaiteilijan mukaan esittää elämänpuuta. Puu kiinnitti huomiotani hohtavilla silkkilangoillaan, mutta erityisesti se puhutteli rakenteellaan.

Puulla oli runsas ja värikäs lehvistö,  joka ylettyi liinan reunasta toiseen.
Mutta puu tarvitse terveeseen  kasvuun ja  pysyäkseen tasapainossa myös vahvat juuret.

Elämänpuumme ei voi olla vain kukoistavaa lehvistöä, vaan sen pohjana täytyy olla tietoisuus siitä, mihin kaikki hyvä perustuu.
Kaiken perustana on oman tilan näkeminen ja tunnustaminen, oman asemamme ymmärtäminen Jumalan edessä. Psalmirunoilija pyytää:

Syvyydestä minä huudan sinua, Herra. Herra, kuule minun ääneni.
Tarkatkoot sinun korvasi rukoustani.
Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit,
Herra, kuka silloin kestää?

Mutta sinun on armo, sinä annat anteeksi, että me eläisimme sinun pelossasi.
Sen tähden, Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani ja anna lankeemukseni anteeksi.
Sinua vastaan olen rikkonut, olen tehnyt vastoin sinun tahtoasi.
Käännä katseesi pois synnistäni ja pyyhi minusta kaikki pahat tekoni.

Jumala luo minuun puhdas sydän ja uudista minut, anna vahva henki.
Älä karkota minua kasvojesi edestä, älä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.

Elämänpuun terveet ja vahvat juuret imevät voimansa Jumalan antamasta armahduksesta.

Elämänpuun kukoistavat, viheriöivät ja kukoistavat oksat levittäytyvä ympärillensä tutkivina, suojaavina ja kantavat hedelmää vain Jumalan armosta.