"Yksinään, ilman tekoja, usko on kuollut. Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani". Jaak. 2:17-18
Näin kirjoittaa Jaakob, jota Paavali nimittää Herran veljeksi. Hänhän oli Jeesuksen velipuoli, josta perimätiedon mukaan tuli Jerusalemin seurakunnan johtava vanhin.
Olemme nyt olleet Eilatissa kaksi viikkoa - mitä me olemme täällä tehneet? Vastaus: lähinnä iloinneet. Se ei tunnu juuri miltään tärkeältä, mutta sanotaanhan samassa kirjassa myös: "Iloitkaa, vieläkin minä sanon: iloitkaa." Meidän mesilamme=valtatie ei ole vienyt meitä rannalle paahtamaan vanhoja nahkojamme, vaan ennemminkin tuonne kaduille siunaamaan näitä kansoja ja tätä maata. Pienuudestaan huolimatta tämä kaupunki on kävelijälle riittävän laaja. Taksit ovat täällä halpoja, ja liki toinen liikkuva auto on taksi. Kallein taksikyytimme on ollut 4 euroa. Liikennevaloja kaupungissa ei ole ainuitakaan, ja ehkä juuri siksi autoilijoista on tullut meidän mielestämme ällistyttävän kohteliaita. He odottavat jo suojatiellä, kun näkevät jalankulkijan sitä lähestyvän. Siitä tulee arvokas olo, samoin kuin siitäkin, että kaikki palveluammattilaiset ovat iloisia ja ystävällisiä.
Lopuksi täytyy tehdä tunnustus. Tässä hotellissa asuu kaksi mummia, jotka istuvat päittäin nettikahvilassa cappuccino kuppiensa ääressä, ajelevat taksilla hotellin oven eteen ja rakastavat hotellin alakerrassa olevaa suklaalle tuoksuvaa, vaaleanpunaisella marmorilla päällystettyä naisten vessaa.
