Istun krakovalaisessa kirkossa. Penkkini kohdalle saapuu nuori nainen, joka polvistuu käytävällä ja tekee alttaria katsoen ristinmerkin. Hän istuutuu viereeni, heittää kasan kaupungin muotiliikkeiden kasseja penkille välillemme, asettuu polvilleen rukouspenkille ja tuijottaa tiukkaan Neitsyt Marian kuvaa. Hän viipyy rukoilemassa kauan, hän jää vielä kirkkoon, kun itse jo luikahdan ovesta ulos.
Tavallisina arki-iltoina krakovalaisissa kirkoissa tapahtuu koko ajan. Pyhän Annan kirkossa ripille valmistuvilla n. 8-vuotiailla lapsilla on vanhempainilta. Lapset laulavat, lukevat ulkomuistista tekstin Jeesuksesta siunaamassa lapsia, rukoilevat kodin, perheen ja koko maailman puolesta. Kaupungin oman suurmiehen, paavi Johannes Paavali II:n kuva katselee lempeästi seinältä, ja sivuseinältä joukkoa tarkastelee jesuiitta Ignatius Loyola .
Fransiskaanikirkossa vilisee nunnia, kun taas dominikaanikirkossa yli 30 munkkia ovat lopettelemassa kuoroharjoitustaan. Kirkkoja tuntuu riittävän lähes joka kadunkulmaan, katolinen Krakova elää ja sykkii.
Uskonto on puolalaisille tärkeää. Joka sunnuntai messuun osallistuu noin puolet kansalaisista, maalla osallistuminen on runsaampaa kuin kaupungeissa. Katolinen kirkko osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun, ja sen asema Puolassa on vahva. Kun kirkko asettui kannattamaan EU-jäsenyyttä, se oli merkittävä tekijä kansanäänestyksessä.
Puolassa elää myytti siitä, että puolalaiset on Neitsyt Marian valittu kansa. Puolan historiassa on Neitsyt Maria ikoni, joka on ihmeiden tekijä, äitihahmo, Puolan suojelija ja hallitsija. Ruotsi valtasi Puolan 1655, mutta Puola onnistui kukistamaan valloittajat. Luostarin seinällä oleva Neitsyt Maria sai voitosta kunnian, hänestä tuli Puolan kuningatar. Puola on kokenut historiansa aikana olevansa taistelussa idän ja lännen, kommunismin ja vapauden, hyvän ja pahan välillä. Kapinoinnissa tsaaria vastaan puolalaiset tunsivat kokeneensa ihmeitä, samoin itsenäistyminen 1918 sai heidät tuntemaan itsensä Jumalan lemmikeiksi.
Uskonpuhdistus ei Puolassa koskaan onnistunut, vaan katolisen kirkon asema on kestänyt vahvana 1000 vuotta. Uskonnossa on elänyt 1300-luvun lopulta vahva mystisyys. Myytti Neitsyt Mariasta on antanut puolalaisille syvemmän merkityksen myös nykyajan tapahtumiin.
Puolassa sanotaankin, että "nekin, jotka eivät usko mihinkään, uskovat sentään Mustaan Madonnaan".
Jotain tällaisesta salaperäisyydestä satunnainen matkailijakin sai kokea piipahdellessaan krakovalaisissa kirkoissa. Oli kadehdittavaa kokea ihmisten luottamus ja vilpittömyys, kun he työpäivän jälkeen ja ostosten välissä poikkesivat kirkkojen hämärään rukoilemaan.
Kuvan Madonna on Corpus Christin kirkosta.
Mukava saada tietoa itselle vähän vieraista ja kaukaisistakin asioista.
VastaaPoista