Kultaomenia hopeamaljassa

Kesäkuussa vietettiin Salomon nimipäivää, ja siitä ajatukseni siirtyivätkin Raamatusta tuttuun kuningas Salomoon ja Sananlaskujen kirjaan, joka yhdistetään hänen  nimeensä.

Sananlaskut kuuluvat heprealaiseen viisauskirjallisuuteen, joka on nykyisin aika tuntematon kirjallisuuden laji. Raamatun kirjoista samaan ryhmään kuuluvat myös Job, Saarnaajan kirja ja Laulujen laulu.
Mitä viisaus oikein on? Tarkoittaako se laajaa tietomäärää tai korkeaa älykkyysosamäärää?
Raamatun mukaan viisautta on kyky tehdä jokapäiväisessä elämässä Jumalalle mieleisiä päätöksiä, jotka näkyvät ihmisen valinnoissa ja käytöksessä. Hän valitsee, tahtooko rakastaa Jumalaa ja käyttäytyä lähimmäisiään kohtaan ystävällisesti.

Jaakob 1:5 kertoo, että Jumala antaa viisautta niille, jotka sitä pyytävät häneltä.
Sananlaskut 9:10 muistuttaa, että Herran pelko on viisauden alku. Jumala on siis kaiken viisauden takana. Se ei ole ihmisen fiksuutta tai kekseliäisyyttä, eikä se ole riippuvainen ihmisen iästä ja lahjoista. Todellinen viisaus on paljon syvempää, sillä sen juuret ovat rakkaudessa.

Sananlasku on lyhyt, yleisesti hyväksytyn totuuden sisältävä lauselma, joka on tehty nasevaksi ja muistettavaksi. Usein sen tehostamiseksi käytetään kielen keinoja kuten esim. liioittelua, vertauksia tai personifikaatiota.
Sananlaskut kertovat mm. siitä, miten ihmiselle useimmiten käy, jos hän elää Jumalalle kuuliaisena, esim. "Tuo kaikki hankkeesi Herran eteen, niin suunnitelmasi menestyvät." Sananl. 16:3.
Monet sananlaskut vakuuttavat, että Jumalaa kunnioittaville käy hyvin. Ei voi kuitenkaan odottaa, että rikkaus, onni ja helppo elämä olisivat automaatio uskovan elämässä. Tästä on hyvänä esimerkkinä Jobin kärsimyksistä kertova kirja, joka myös luetaan kuuluvaksi Raamatun viisauskirjoihin.

Jotkut sananlaskut liittyvät Israelin olosuhteisiin esim. Sananlasku 25:24 "Parempi katolla taivasalla  kuin talossa toraisan vaimon kanssa". Israelilaisissa taloissa tasakatoilla oleskelu oli tavallista,   suomalaisella  harjakatolla se olisikin vaikeaa. Ehkä sananlaskun voisikin leikillisesti kääntää nykyaikaan vaikkapa näin: "On parempi asua ahtaassa autotallissa kuin tilavassa talossa ankean vaimon kanssa".
Sisältö on tietysti tärkein: pitää olla tarkkana aviopuolison valinnassa, ettei joudu katon kulmalle!
Siispä: Kultaomenoita hopeamaljassa ovat oikeaan aikaan lausutut sanat. Sananl. 25:11

Koralleja kalliimpaa

 

Syntymäpäiväni aattona Salome soitti minulle iloisena, onnitteli ja luuli olevansa ensimmäinen.
- E-hei, myöhästyit! sanoin. - Olen saanut hetki sitten onnittelut  Eilatista.
- Ai, olet vai!
Sitten aloimme molemmat nauraa.

Sain yhteiseltä ystävältämme synttärilahjaksi Sananlaskujen 3. luvun, ja niinpä ryhdyinkin sitä kiinnostuneena tutkimaan.
Luvun otsikkona on viisaus ja jumalanpelko. Molemmat ovat sellaisia asioita, joista nykyään vähän puhutaan. Vaikka Suomessa tällä hetkellä on talousvaikeuksia ja pakolaisongelma, joihin ei tunnu löytävän ratkaisuja, kukaan ei huuda viisauden perään. Kuka olisi viisas, joka osaisi katsoa tulevaisuuteen? Viisas osaisi harkita ja punnita asioita monipuolisesti kaikkien kannalta. Hän pitäisi kaikkien edun ratkaisuja tehdessään mielessään.
Aiemmin ajateltiin, että viisaus kulkee käsi kädessä tiedon ja oppineisuuden kanssa. Viisaus ei kuitenkaan ole välttämättä seurausta pitkästäkään opiskelusta. Se on paljon laajempaa, syvällisempää, kauemmaksi katsovaa, eikä vain omaan napaan tuijottamista. Raamattu puhuu tässä laupeudesta ja uskollisuudesta.
(Mieltäni hivelevät Antti Tuurin sanat siitä, että Pohjanmaalla kaikki viisaus asuu vanhoissa naisissa:)

Sananlaskujen 3. luvussa viisauden seurauksena luvataan kaikenlaista hyvää, mutta myös yllättäen pitkää ikää.  "Poikani ( Tyttäreni), älä unohda sitä, mitä opetan, pidä kaikki käskyt mielessäsi, sillä ne kartuttavat päiviesi määrää, antavat sinulle elinvuosia ja menestystä".

Samassa luvussa kuvataan viisautta  vielä näin: "Onnellinen se, joka on löytänyt viisauden, se, joka on tavoittanut tiedon, sillä parempi on viisaus kuin hopea, tuottoisampi on tieto kuin kulta. Se voittaa korallit kalleudessa, mitkään aarteet eivät vedä sille vertaa. Sen oikeassa kädessä on pitkä ikä, vasemmassa rikkaus ja kunnia".

Jakeessa puhuttiin viisauden löytämisestä. Miten viisautta voi etsiä, ja voiko sen löytää? Onko se ollenkaan löydettävissä?
Tuskin kukaan kukaan voi omistaa kaikkea viisautta, jotain voi yrittää ymmärtää, mutta paljon jää tavoittamattomiin.
Raamattu sanoo, että Herran pelko on viisauden alku.  Kun asettuu Jumalan eteen kyselemään ja ihmettelemään, voi oppia jotakin. Ehkä hitusen todellista viisauttakin.