Koulutielle

 Olin sunnuntaina nuorimman lapsenlapseni 7-v synttäreillä. Vaikka koulun aloittajia on riittänyt perheestämme usealle  syksylle, niin suvun kuopuksen kouluunlähtö sykähdyttää nyt mummia erityisesti.

Viime sunnuntain HS:ssa haastateltiin kolmea koulunsa aloittavaa lasta, Avaa, Sisua ja Pauliinaa, sekä paria tutkijaa, jotka toivat näkökulmansa siihen, millaisessa maailmassa 7-vuotiaat nyt elävät, ja minkälainen tulevaisuus on heitä odottamassa.

Lasten ikäluokasta n. 65 % lapsista lähtee aamuisin kodeista, joissa on kaksi aikuista.

Hieman vähemmän kuin 80 % ikäluokasta kuuluu kirkkoon tai muihin kristillisiin yhteisöihin. 20 % lapsista on uskonnottomia. Islaminuskoisten osuus ikäluokasta on reilun puolen prosentin luokkaa.


- Tulevaisuus on sitä, mitä tapahtuu, kun on aikuinen, Pauliina sanoo.

Millaisia ovat 7-vuotiaitten haaveet? Millaisina aikuisina he itsensä näkevät.
Haastatellut Ava ja Sisu haaveilevat laulajan urasta ja kuuluisuudesta. Kumpikin haluaa talon ja yhden tai useamman koiran. Pauliinan ammattitoive on erilainen: hän haluaa olla aikuisena rohkea metsätyttö, joka auttaa luontoa ja eläimiä.

Tulevaisuudentutkija Laura Pouru sanoo, että maailma tulee muuttumaan paljon, ja ihmiset tulevat tarvitsemaan ongelmanratkaisutaitoja.

Perinteisten ammattien tilalle nousee teknologia, virtuaalimaailmassa työskentely, bioteknologia, jossa valmistetaan mm. synteettisiä olioita ruuaksi.

Kuolema, sodat ja ilmastonmuutos huolestuttavat jo koulutulokkaita.
- Pelkään, että tulee sota. Olen kuullut, että Suomella on ollut riitoja jonkun maan kanssa, Sisu sanoo.

Kun katson aapiseni kuvaa vuodelta 1955, kuvan maailma on kovin erilainen kuin nykyään.

Sota ei ole vielä kovin kaukana takana, mutta kuvat ovat idyllisiä.

Niissä asutaan maalla punaisessa mökissä, polkuja kipaistaan paljain jaloin. Äiti ja tyttö ovat menossa pyykille järven rantaan. Äiti kantaa pyykkisäkkiä selässään, kädessään hänellä on puinen ämpäri.

Tuollainen näky taisi olla tuttu 1950-luvun lapsille. Muistan oman äitini  hämmentämässä höyryävää pyykkipataa järvenrannassa.





Kun tämän päivän koulua aloittavat lapset astuvat työelämään, eletään vuotta 2030.
Kaikki meistä eivät pääse heidän mukanaan sinne asti, mutta voimme siunata lasten ja nuorten askeleita koulutiellä.

Kulje sinä, Jeesus, kaikkien koululaisten kanssa askele kerrallaan. 

Siunaa heidän elämäänsä joka päivä. 

Katse tulevaisuuteen!

Yksityiskohta Chagallin taulusta Noan arkki

Olin kävelyttämässä koiria pikku-Esterin kanssa. Tyttö oli todella pulputustuulella.
- Kun minusta tulee iso, minusta tulee opettaja. Minä haluan olla  äiti, ja minulla on viisi lasta. Niiden nimet ovat Emilia, Pernilla, Armelle, Anna ja Elsa. Sitten minulla on iso pinkki talo ja monta Hepun-näköistä koiraa.

Kuuntelin vierelläni kulkevaa kiharapäätä ja seurailin hänen tulevaisuuteen tähyävien sinisten silmiensä katsetta. Sydäntäni lävistivät huokaukset: - Anna, taivaan Isä, tämän lapsen elämästä muodostua onnellinen, anna hänen unelmiensa toteutua!

Olin mielessäni iloinen tämän tytön tavanomaista haaveista, koska olin kuunnellut samoihin aikoihin eräältä pikkumieheltä toisenlaistakin puhetta.
- Kun minusta tulee iso, niin minä asun pojan kanssa. Ei me hankita lapsia ollenkaan. Kissoja ja koiria vaan.
Tai toisella kertaa: - Jos minulla joskus on tyttöystävä, niin se ottaa jonakin päivänä auton ja ajaa tiehensä.

Siinä sitten mummi ihmettelee ja yrittää löytää sopivia sanoja. Vähän niin kuin Paavali, joka pyytää efesolaisilta: - Rukoilkaa minun puolestani, että minulle annettaisiin oikeat sanat suuhun, kun ryhdyn puhumaan, ja voisin rohkeasti julistaa evankeliumin salaisuutta.

On tärkeää tehdä itselleen selväksi, mitä ajattelee, että kykenee tarvittaessa löytämään selkeät ajatukset ja sanat. Niiden avulla sitten voi valaa luottamusta tulevaisuuteen ja valaa lapseen rohkeutta.

Paavali kirjoittaa myös samoille efesolaisille 3:17 parhaimpia toiveitaan: - Rukoilen, että hän sanomattomassa kirkkaudessaan hengellään vahvistaisi  ja voimistaisi teidän sisäistä olemustanne. Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte, että rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja.

Kristillinen usko ei saarnaa meille, että olisimme menossa hyvistä ajoista aina vain parempia aikoja kohti. Valitettavasti päinvastoin. Kristinusko haluaa kuitenkin puhua meille toivosta, silloinkin kun maailma muuttuu levottomaksi ja vaikeasti ymmärrettäväksi - välillä tuntuu, että lähes järjettömäksi.

Jeesus puhui seuraajilleen rauhasta, jonka, minkä hän lupasi heille antaa (Joh. 14:27).
"Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon".  

Hänen antamansa rauha on sisäistä rauhaa, jota maailma ei osaa, eikä voi antaa. Sitä ei voi myöskään ottaa pois niiltä, joille se on annettu.
Ympärillä olevat olosuhteet voivat muuttua rajusti ja hallitsemattomiksi, mutta sisäinen rauha pysyy. Se on lahja Häneltä, jolla on isojen ja pienten ihmisten tulevaisuus käsissään.

Yksityiskohta Noan arkki-taulusta. Noa lepäilee kaiken hulinan keskellä.

"Olettakaamme, että kaikki käy hyvin."

"Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin."

                                                     Mauno Koivisto

Presidentti Mauno Koiviston sanat ovat viime päivinä täyttäneet somen. Sanoissa on jotain hyvin rohkaisevaa meille jälkipolvelle aikana, jolloin tuntuu, että maailma muuttuu kovaa vauhtia ja päivittäiset uutiset kertovat epävarmuudesta.

Sanoissa on jotain samaa kuin suuren lentopalloilijan käden heilautuksessa: - Kyllä se siitä!

Vaikka nuo sanat joskus tuntuivatkin vähän välinpitämättömiltä, ne kertovat kuitenkin positiivisuudesta. Ne kertovat myös luottamuksesta siihen, että asioilla on tapana järjestyä. 

Luin kevättalvella Englannissa tehdyn tutkimuksen siitä, milloin ihminen on onnellisin ja luottavaisin. Paljastui kaksi ikävuotta: 23 ja 69! Tutkijat selittivät kaksitahoista tulosta sillä, että 23-vuotiaana nuorella ihmisellä kaikki on vielä edessä, ja hän luottaa, että kaikki tulee sujumaan hyvin. 69-vuotias jo tietää, ettei kaikki välttämättä suju hyvin, mutta hän tyytyy siihen, mitä on ollut. Hän arvelee, että loppuelämäkin tulee menemään kohtalaisesti. Odotukset eivät ole enää kovin suuret, mutta luottamusta on siihen, että elämä kannattelee.

Onnettomimpia olivat tulevaisuutensa suhteen 55-vuotiaat. Heidän monet isot haaveensa olivat rauenneet tyhjiin, ja heistä tuntui, ettei elämällä ollut heille enää mitään tarjottavaa.

Onneksi minulla on tuo vuosi jo takana. Mutta 69. vuosi on vielä edessä! Odotan sitä suurella mielenkiinnolla.

Raamatun ohjeet hyvän tulevaisuuden saamiseksi opastavat kulkemaan Jumalan ohjauksessa.

Katsele nuhteetonta, tarkkaile rehellistä - rauhan miehellä on tulevaisuus! Ps. 37:37

Älä kadehdi niitä, jotka elävät synnissä, elä Herran pelossa päivästä päivään. Jos sen teet, sinulla on tulevaisuus, eikä toivosi raukea tyhjiin. Snl 23:17-18 

Yhtä lailla viisaus on sinulle hyväksi: kun löydät sen, sinulla on tulevaisuus, toivosi ei raukea tyhjiin. Snl 24:14

Raamatusta ei löydy ainoastaan ohjeita hyvän tulevaisuuden saavuttamiseksi, (pyrkiminen rauhaan, viisauteen ja Jumalan ohjauksessa kulkemiseen) vaan kirja sisältää myös Jumalan lupauksia.

Minulla on omat suunnitelmani teitä varten, sanoo Herra. Minun ajatukseni ovat rauhan eivätkä tuhon ajatuksia: minä annan teille tulevaisuuden ja toivon. Jer. 29: 11

Alakuvassa taivaalla näkyvä sateenkaari on Jumalan antama toivon ja lupauksen merkki.

Rohkeasti eteenpäin

Viikonvaihde on ollut yhtä juhlaa. Moni nuori on saanut painaa valkolakin päähänsä. Löysin uusien ylioppilaiden luettelosta kymmenen tuttua nimeä, näitä nuoria olen aikoinaan ollut johdattelemassa opintien alkuun.  Jos olisin osannut etsiä oikeista nimilistoista, niin olisin varmaan onnistunut löytämään yhtä monta tuttua nuorta, jotka ovat valmistuneet tänä keväänä ammatteihinsa. Jumala heitä jokaista tulevissa askelissa siunatkoon.

Suunnitelmat ja unelmat kuuluvat ihmisen elämään. On tärkeää osata katsoa eteenpäin tulevaisuuteen. 

Jo pieni lapsi haaveilee tulevaisuudesta. Kahdeksanvuotiaana kirjoitin kouluvihkooni: "Minusta tulee opettaja. Sitten ostan itselleni sukset, polkupyörän ja harmonin." Kaikki sitten aikanaan toteutuikin: suksia olen elämäni aikana olen ehtinyt hankkia ainakin kymmenet, polkupyöriä on ollut  ehkä viisi, mutta harmonin sijaan ostin pianon ensimmäisenä työsyksynäni.

Aina tulevaisuus ei rullaa näin leppoisasti. Tulevaisuus on arvaamaton, ja se pelottaa. Pelottavia asioita voivat olla esim. ahdistus, uupumus, sairaudet, kärsimys ja kuolema, masennus, vaatimukset ja ylivoimaiset tehtävät. Koemme olevamme pieniä, heikkoja, liian nuoria tai liian vanhoja. Tarvitsemme moniin asioihin rohkaisua.

Jumala tulee kuitenkin mukaan juuri siihen tilanteeseen, missä elämme, ja alkaa auttaa niissä vaikeuksissa, joissa parhaillaan olemme. Hän haluaa parantaa kipukohtia. Meidän ei tarvitse muuttua toisenlaisiksi, hän hyväksyy meidät juuri sellaisina kuin olemme, heikkoina ja syntisinä olentoina.

Hän rohkaisee ja sanoo: - Älä pelkää!

Raamatussa on sanottu sata kertaa sanat: älä pelkää. Jumala haluaa antaa avun pelkoon. Joosua sai rohkaisun sanat (Joos.1:9):  - Ole luja ja rohkea! Älä säiky, äläkä kauhistu, sillä Herra sinun Jumalasi on sinun kanssasi, missä ikinä kuljetkin.

Tulevaisuuteen ei tarvitse mennä yksin. Voimme kulkea sitä kohti käsi taivaallisen Isän kädessä.