maanantai 4. helmikuuta 2013

Ruokajuttu



"Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisten tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän." Ps. 104:14

Puhelimessa puolisoni sanoo, että nyt hän on tyhjentänyt pakastimesta jouluruuat, syönyt hirvenlihan loppuun ja viskannut roikkeet koiralle. Minä puolestani kerron, että olen juuri syönyt pitaleipää, jonka välissä oli hummusta ja avokadoviipaleita. Naureskelemme hetken erilaisia ruokavalioitamme.

Salomen ja minun herkkuruokamme ovat huvittavan samanlaisia. Kaivelemme jugurttirivistöstä pehmeänmakuiset suosikkimme, joiden pinnalla on paksu kerron aprikoosia tai mansikkaa. Juomme terveellistä granaattiomenamehua, tilaamme nettikahvilassa sitruunalla ja inkiväärillä maustettua linssikeittoa ja rannalla falafeliä, ostamme toisiltamme salaa täsmälleen samanlaista rouheista maitosuklaata. Ja samat jäätelöt!

Kasvispainotteisen ruokavalion noudattaminen on Israelissa helppoa, sillä kolme suurta tasankoa rannikkoalueella ovat varsinaisia vilja-aittoja. Viljakasvien, vehnän, ohran, kauran ja rukiin alkumuodot ovat lähtöisin Lähi-Idästä, vieläkin näitä villejä muotoja kasvaa tienpielillä. Pelloilla kasvatetaan pääasiassa vehnää, ohraa ja erilaisia vihanneksia esim. kesäkurpitsaa, munakoisoa ja kirsikkatomaatteja viedään Israelista. Samasta tuotteesta ei kasvateta kahta satoa, vaan vehnän ja ohran jälkeen peltoon kylvetään jokin muu kasvi esim. puuvilla tai meloni.

Hotellimme ruokasalissa noudatetaan kosher-ruokasäännöksiä, jossa liha- ja maitotuotteet pidetään tarkasti erillään. Emme ole käyttäneet hotellin ruokapalveluita, koska olemme syöneet välillä kaupungilla. Siellä olemme hämmästelleet järkyttävän suuria ruoka-annoksia. Ehkei ole edes tarkoitus syödä kaikkea, sillä ruokailija pystyy kovertamaan vain pienen kolon annokseensa. Poisheitettävää kertyy valtavat määrät. Ensimmäisen ulkona syödyn aterian jälkeen olemmekin oppineet tilaamaan vain yhden pizzan, jonka puolitamme tai jaamme tasan kikhernepullat. Varmaan kasvispainotteisesta ruokavaliosta johtuu, ettei lihavia ihmisiä näe täällä juuri lainkaan.

Satunnainen matkailija ojentaa siis tyytyväisenä kättään torilla olevia hedelmävuoria kohti ja on kiitollinen, sillä "Maa on satonsa antanut". Ps.67:7

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti