Tuo otsikkoni kysymys, joka pulpahti mieleeni viikko sitten, muistellessani silloisessa blogikirjoituksessa kummityttöni uurnanlaskua, herätti minussa kiinnostuksen siitä, mistä tuo lause mahtaa olla kotoisin?
Vastaus oli nykytekniikalla helppo löytää. Kyseessä on erään ruotsalaisen, Lars Magnus Lindgrenin v.1961 ohjaaman elokuvan nimi. Kyseistä elokuvaa pidetään ruotsalaisen romanttisen elokuvatuotannon klassikkona. Sen käsikirjoitus perustui John Einar Åbergin romaaniin nimeltä "Änglar, finns dom..."
Etsiessäni otsikkoni historiaa googlesta, löysin samalla erään suomalaisenkin artistin, muusikon, joka oli ottanut tämän saman lauseen erään sanoittamansa kappaleen nimeksi. Tuo 1960-luvulla syntynyt 'lentävä lause', oli siis löytänyt tiensä myös Miljoonasade-nimisen yhtyeen sanoittajana toimivan Heikki Salon erään musiikkikappaleen nimeksi. Luin mielenkiinnolla kyseisen laulun sanat. Luin ne moneen kertaan ja yhtä monta kertaa ne saivat minut itkemään. Sanat pitävät sisällään vaimojen tuskan, lasten tuskan, äitien ja isien sydämen pohjasta nousevan avuttoman ahdistuksen ja uupuneen rukouksen. Kyseinen sanoitus on maailmanlaajuinen parkaisu, joka kuului omiltakin huuliltani:
"Päästä rakkaani irti, vapaaksi...sinä kaikenasteisten ja kaikenlaisten riippuvuuksien jumala!"
Tässä Heikki Salon kertomana erään 'sokean' miehen parkaisu.
" Kun olin lapsi äitini neuvoi: Juo poika mukisi tyhjäksi, niin sen pohjassa nähdä saat
lentävän, ihanan enkelin.
Vain Luoja tietää nyt, kuinka monta lasia pohjaan mä oon litkinyt.
eikä vielä enkeli yksikään sieltä lentoon oo lähtenyt.
Enkeleitä, onko heitä, sitä vieläkään tiedä en. Mä kuljen kapakasta kapakkaan
ja tuopin pohjia katselen.
No, näillä kulmilla asuu yksi kerubi. Se antaa pintaa, jos hintaa saa.
Muttei sekään enää välitä, kun aamu konkurssiin sut julistaa "
Johanneksen evankeliumin 9. luvussa on kertomus siitä, mitä tapahtui kun Jeesus tapasi miehen, joka oli syntynyt sokeana. (Niitähän me kaikki enemmän tai vähemmän olemme).
Mitä Jeesus miehelle teki? Kerrotaan, että hän teki 'tahtaan', siveli sillä sokean silmät ja kehotti häntä peseytymään Siiloan lähteellä. Mies uskoi, teki niin ja palasi näkevänä.Tahna ei varmaankaan sokeaa parantanut vaan se, että hän uskoi ja teki ohjeen mukaan. "Minä näen, minä näen". Näin oletan hänen huutaneen.
Ei meistäkään kukaan kykene näkemään, ellei joku avaa sokeita silmiämme. Vastuu on suuri ja tehtävä vaikea. Ja mitä lähempänä sinua jokin 'riippuvuus' asuu, sen vaikeampaa silmien avaajana on toimia. Ja voi voi, entäs se 'malka' omassa silmässäni?
Muistan lukeneeni aikaa sitten erään nunnan ohjeen, jota hän käytti kulkiessaan kylän perheissä ja kohdatessaan kaikenlaista vinoutta ja raakuutta perheiden arjessa. Hoitaessaan sairaita ja siivoillessaan näitä surkeita nurkkia, päättä hän joka aamu vuoteita sijatessaan tehdä ristinmerkin juuri sen henkilön tyynyyn, jonka tiesi perheessä 'sokeimman ja sidotuimman' olevan. Samalla hän luki Herran siunauksen ja liitti siihen kyseisen henkilön nimen.
Tämä on mukava ohje ja sen voi jokainen meistä omassa kotipiirissään helposti tehdä. Kuulostaa 'poppakonstilta', mutta Herran siunauksessa ei kyllä ole mitään 'poppaa'. Nunnan kertoman mukaan kyseinen tekniikka myös toimi. Eikä ihme - hänhän otti yhteyden suoraan 'Korkeimpaan oikeuteen'.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti