Tervehdys täältä Punaisen meren rannalta Aroma-kahvilasta teekupin äärestä. Eilat moderneine hotelleineen ei suinkaan muistuta kuvan vanhaa, tiiviisti rakennettua kaupunkia, mutta emme me neljä matkalaistakaan ole aivan kuvan naisten tyylisiä.
Kerroin viime päivityksessä, että aiomme opiskella täällä hepreaa, mutta kahteen viikkoon tulee varmaan mahtumaan paljon muutakin.
Kun pari vuotta sitten olimme Salomen kanssa täällä kuusi viikkoa, niin aamupäivisin istuimme synagogassa rukoilemassa. Joka päivä meille nousi jokin ryhmä esiin, jonka puolesta piti rukoilla. Tällaisia olivat mm. lapset, nuoret, naiset, miehet, sairaat, yksinäiset, poliittiset päättäjät.
Sitten oli henkilöitä, jotka tarvitsivat juuri sillä hetkellä erityistä rukousapua. Viereisessä huoneessa asui vanhempi nainen, joka sairasti kilpirauhassyöpää. Saimme myös yllättäen puhelinsoiton, jossa nuori perheenäiti kertoi joutuvansa kiireelliseen leikkaukseen juuri löydetyn gynekologisen syövän takia. Tai sitten meille kerrottiin eskarilaisesta, jolla ei ollut yhtään kaveria.
Miten Jumala sitten vastasi näihin rukouksiin?
Kilpirauhassyöpää sairastavalta patti hävisi kaulalta, eikä ole tullut takaisin.
Nuori äiti kuvattiin, mutta lääkärit eivät olleet uskoa silmiään, sillä mitään leikattavaa ei kuvista näkynyt. Lääkäri huusi vain toiselle: - Tule sinäkin nyt katsomaan näitä kuvia!
Eikä pieni eskarilainenkaan jäänyt ilman kavereita, vaan hän sai niitä vallan kolme!!!
Näistä kokemuksista rohkaistuneina kutsummekin blogimme lukijat mukaan tälle matkalle, pyydämme hetkeksi istahtamaan noille alakuvan tyhjinä odottaville värikkäille tuoleille.
Jos sinulla on jokin sairaus tai huoli, jonka puolesta haluat meidät täällä rukoilevan, voit kertoa siitä blogin kommentissa. Rukouspyyntöjä sisältäviä kommentteja ei julkaista, jolloin pyytäjän henkilöllisyys ja asia ei tule muiden tietoon. Pyynnöt jäävät vain bloginpitäjän sähköpostiin, ja kannamme niitä täällä rukouksessa eteenpäin.
Olemme nimittäin ymmärtäneet, että taivas on auki Eilatissa!
Hienoa!
VastaaPoista