Minäkin kuulun löyhästi tähän runopiiriin, sillä osallistumiseni esityksiin on ollut usein hankalaa. Olen kuitenkin nauttinut kokoontumisista, joissa on tutustuttu eri runoilijoiden teksteihin. Olen itsekin pitänyt joitakin runoiltoja tai esitellyt joskus uuden, mielenkiintoisen genren esim. nettirunoutta.
Kesäkuussa runopiiri kokoontui etsimään kotiseutujuhlassa esitettäviä runoja. Kirjoitan tähän muutaman löydön, koska ne upeasti kuvaavat kesätunnelmia ja luovat kiitollista mieltä ihanasta maastamme.
Niin todelta tuntuvat runojen välittäminä sanat: Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani. Ps. 16:6
JUHANNUSAAMU
Oli juhannusaamu ja taivas sees. Mikä liverrys leivon ja laulelu rastaan
soi sinestä saarilta, luodolta vastaan,
kun heräsin aamuun uuteen.
Oli tyven ja helle ja raukeus hyvän.
Oli tuoksua siemenen kypsentyvän, oli uskoa vastaisuuteen.
Ja viereltä kivisen pohjamuurin, jonne istuttanut olin kuivin juurin,
tuon orjantappurapensaan hennon, se aukaisi hehkuvan kukkansa verhon
ja loitolta luoksensa houkutti perhon mesijuomalla virkistävällä.
Ja ääreltä pursuvan hunajakennon
suvenmettinen hyrisi onnensa virttä,
kun sirkkakin hulluna kaislaista hirttä
jo sahasi tahdilla sirittävällä...
Oli juhannusjuhla ja taivas sees!
Väinö Mäkelä
METSÄN SEINÄ ON VAIN VIHREÄ OVI
Metsän seinä
on vain vihreä ovijosta valo
ohjaa ystävänsä.
Kirvat torkkuvat
lehvistössä.
Metsä on sydänten
ääniä täynnä.
Sade on lakannut.
Kivet alkavat kuivua,
ja ruoho ja maa.
Kaikki kuivuu
ja puiden latvoihin muodostuu
pieniä pilviä
joihin hyttyset lentävät
sisään.
Risto Rasa
Ja vielä viime lauantaina vietetyn Runon ja suven päivän kunniaksi pieni luritus seitsemänneltä serkultani, Eino Leinolta, joka on viettänyt kesiään täällä Kukkialla.
Minä avaan syömeni selälleen ja
annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen ja
joka marjan maistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti