Lastenohjelmien 'Arja-täti' toi tämän idean n. 20 vuotta sitten Suomeen. Hän perusti maahamme ensimmäisen nuorten gospelryhmän, joka lähti jo samana kesänä kuukauden esiintymismatkalle Italiaan. Tyttäreni hyväksyttiin mukaan tähän joukkoon ja tultuaan takaisin tältä innostavalta matkalta alkoi hän heti koota paikkakunnallemme omaa ryhmää. Hän ja hänen musikaalinen ja tanssia harrastava ystävättärensä tekivät osin itse ryhmälleen koreografiat ja tietysti jo edeltä opitut esityskappaleet olivat heidän käytössään. Ryhmään kuului lopulta yli 30 poikaa ja tyttöä.
Ompelimme ryhmälle esitysasut ja painoimme paidat. Esiintymiskutsuja alkoi tulla ympäri koko Etelä-Suomen. Nuorten aitous, rohkeus, reippaus ja riemu, oli katsojille uutta ja voimaannuttavaa (uusi hieno sana). Nuorille itselleen musiikki ja draama yhteernsovitettuina oli luonteva tapa kertoa evankeliumi.
Tein itse juuri silloin aktiivisimmin venäjäntyötä ja sen vuoksi oli tämä ryhmä useina kesinä mukana myös siellä. Esiinnyimme Inkerin kirkoissa ja osallistuimme lastenleireiihin. Ryhmän vanhimpien kanssa kävimme muutamaan otteeseen myös Pietarin nuorisovankiloissa. Varsinkin siellä oli mukana myös draamaa, jossa on sanoma - ilman sanojakin.
Eräs näistä draamoista oli nimeltään " Kädet ". Olen yrittänyt muistella sen sanoja, mutta kun en muistanut niitä ihan tarkkaan, kehittelin tähän ihka oikeasta versiosta omani - kuitenkin niin, että idea säilyi.
"KÄDET "
Jumala loi meille kädet.
Kädet ... auttamaan, rakentamaan ja rakastamaan.
( draamaa )
Mutta me ...olemme käyttäneet käsiämme väärin.
Kädet, jotka luotiin auttamaan - hylkäävät nyt.
Kädet, jotka luotiin rakentamaan - tuhoavat nyt.
Kädet, jotka luotiin rakastamaan - lyövät nyt.
Onneksemme Jumala lähetti meidän eksyneiden avuksi oman poikansa. Mutta mitä me teimme hänelle? Naulasimme hänet ristille.
Jumala herätti kuitenkin poikansa kuolleista. Hän on yhä lähellämme ja auttaa. Otammeko me hänet vastaan, vai naulaammeko mekin hänet ristille? Valinta on sinun ja minun - meidän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti