Sfääreissä

Eräs minulle läheinen ihminen valitteli unettomuuttaan ja sitä, miten yöllä kaikki asiat tuntuvat suurilta ja painavat ihan eri tavalla kuin päiväsaikaan. Tulin sanoneeksi hänelle, että minulla on ihan samanlaista, mutta kun ahdistaa, enkä saa unta, alan rukoilla. Ja jos ahdistaa oikein paljon, nousen ylös, lähetän rukouspyynnön johonkin netissä olevaan rukouspalveluun. Silloin tiedän, että asiani puolesta monet ihmiset rukoilevat. (Suosikkipalveluni on www.kotisatama.net)
Keskustelukumppanini paheksui minua, hänen mielestään oli väärin vaivata toisia ihmisiä rukoilemaan omien asioiden takia, niistä pitäisi selvitä itse. Jumalankin vastaaminen oli niin ja näin. Hän sanoi, että kun rukoilee, joskus vastaus voi tulla, mutta yleensä ei. Jumala on vain sellainen pilven päällä istuva partasuu-ukko.

Jäin miettimään taas kerran tätä aika tavallista jumalakuvaa, joka keskustelussa nousi esille. Salome kirjoitti viime kerralla uskovista, ateisteista ja agnostikoista. Ihmisen maailmankuva vaihtelee paljon riippuen siitä, minkälainen jumalakuva hänelle on muotoutunut vai onko minkäänlaista.

Sain pari viikkoa sitten Orolla lahjaksi mielenkiintoisen kirjan Haim Svili Lunastuksen laskelmat (kustantanut Suomen Karmel-yhdistys, 1964) Kirjan on kirjoittanut ortodoksijuutalainen, joka on tutkinut kaiken vapaa-aikansa Raamatun, Talmudin, Kabbalan ja muun juutalaisen hengellisen kirjallisuutta. Vaikka juutalaisena hänen Messias-odotuksensa yhä jatkuu, ja sitä koskevat kirjan näkemykset tuntuvat vierailta, kuitenkin kirjoittajan ajatukset Jumalan olemuksesta ja maailman luomisesta tuntuivat avartavan ajatuksiani.

Olin koko kouluaikani heikko matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Nyt kuitenkin Haim Svilin puhe siitä, että kaiken olevan takana oleva puhdas energia on se henkinen perusta, joka saa muodon erilaisissa kehitysprosesseissa. Tiede on vähä vähältä lähestynyt pienintä aineosaa, on löydetty molekyyli, atomi, elektroni ja koko ajan löydetään uutta. Kabbalistien viisaiden mukaan ainetta voidaan jakaa yhä pienempiin osiin loputtomasti. He sanovat, että meidän aineeksi kutsumamme järjestelmä ei ole ainetta, vaan jumalallinen järjestelmä, joka monien tiivistymisten ja kehityksen jälkeen näyttäytyy aineena. Jokaiseen äärimmäisen pieneen osaan on kätketty jumalallinen viisaus, joka ohjaa sen tehtäväänsä ja päämääräänsä ja oikealle paikalle maailmassa.
Atomi  ei ole muuta kuin luonnon positiivisten ja negatiivisten voimien kohtaamispaikka. Näiden voimien kohtaamisesta syntyvät kaikki muutokset maailmassa. Vanhojen viisaiden mukaan on kolme sfääriä (korkeudessa olevaa tilaa). Nämä ovat "hesed" ja "gvura" (armo ja voima). Lisäksi on vielä "tiferet" (kunnia), joka täydentää näiden kahden vastakohtaisuutta.

Energia on maailman rakentava ja hajoittava alkuvoima. Kaikki mikä todellisuudessa on olemassa: elämä ja kuolema, oleminen, tuho on olemassa vain siinä. Se mitä filosofit kutsuvat "itse olevaiseksi" onkin ikuisesti olemassa oleva kaikki mahdollisuudet sisäänsä sulkeva siveellinen voima.
Tämä toimii täydellisen ohjaavan viisauden mukaan, joka on lähtöisin ylemmistä sfääreistä, siis armosta, voimasta ja kunniasta.
Tässä toteutuu tunnettu Raamatun lause: "Sinulle, Jumala, suuruus, voima ja kunnia!" (1. Aik. 29:11)

Minusta on helppo ymmärtää tämänkaltaista fysiikkaa, vaikka en koulussa paljon perinteisestä  oppinutkaan. On hienoa ajatella, että Jumalan perimmäisin olemus on armo. Se tekee olon äärimmäisen turvalliseksi.