Olemme viime päivinä tehneet kotona pintaremonttia, johon kuului myös työhuoneeni tyhjentäminen. Kun kannoimme tavaroita seinänmittaisesta kirjahyllystä, teimme sieltä mielenkiintoisia löytöjä.
Hyllyltä, jolle olin kerännyt matkaoppaita, karttoja ja kirjoittamiani matkakertomuksia, löytyi erään matkakertomuksen etusivulta tällainen teksti, joka oli puhutellut minua silloin ja pysäytti vielä tänäkin aamuna.
Sen on kirjoittanut tuntemattomaksi jäänyt munkki nebraskalaisessa luostarissa elämänsä loppupuolella. Tarkempia tietoja minulla ei hänestä ole.
Jos saisin elää elämäni uudestaan,
yrittäisin ensi kerralla tehdä enemmän erehdyksiä.
Rentoutuisin, olisin taipuisampi, olisin hupsumpi
kuin olen tällä matkallani ollut.
Matkustelisin. Hulluttelisin.
Kiipeäsin useammille vuorille,
uisin joissa, katsoisin auringonlaskuja.
Kävelisin ja katselisin ympärilleni enemmän.
Söisin enemmän jäätelöä ja vähemmän papuja.
Jos joutuisin elämään elämäni uudestaan,
kävisin uusissa paikoissa, tekisin uusia asioita,
kantaisin vähemmän matkatavaraa mukanani.
Jos saisin elämäni uudelleen elettäväksi,
kulkisin paljain jalon
aikaisesta keväästä myöhään syksyyn.
Ajelisin karuselleissä ja
poimisin päivänkakkaroita.
Siunattua tätä päivää kaikille lukijoille! Muistakaa nauttia täysillä Isämme lahjoittamasta elämästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti