maanantai 27. maaliskuuta 2017
Jerikon ruusu
Äidilläni oli tapana innostua aina uusista asioista. Uudet asiat sattoivat olla aikanaan suuria (kuten pikkukylämme ensimmäinen sisävessa tai eka TV). Aina en pysynyt hänen vauhdissaan mukana esim. silloin, kun hän tarjosi minulle rippikoulumatkaa Israeliin. Sanoin, etten halua lähteä, kun ei kukaan muukaan ...
Pieniä uusia asioita hän hankki vaikkapa postimyynnistä. Siitä esimerkkinä tämän päivityksen Jerikon ruusu. Sain itsekin päähänpiston matkia äitiäni, ja ostin kasvin viikko sitten itselleni.
Kasvi on eräänlainen ihme, koska se säilyy täysin kuivana käppyränä pitkiä aikoja, mutta kun sen upottaa veteen, niin se imaisee itsensä vettä täyteen ja alkaa kukoistaa. Päivässä tapahtuva muutos suorastaan ällistyttää.
Kasvi kuulemma kuuluu mähkäkasveihin, mutta kauniimman nimensä Jerikon ruusu se on varmaan saanut Israelissa vallitsevien kuumien ja kuivien olosuhteiden ansioista.
Jerikon ruusua ihmetellessäni mietin taas kerran veden ihmeellistä vaikutusta.
Raamatussa vesi on Jumalan dynaamisen toiminnan vertauskuva. Psalmissa 65:10 sanotaan, että Jumalan virta on vettä täynnä.
Virta ei pysähdy paikalleen, vaan jatkaa kulkuaan koko ajan eteenpäin. Virran vesi ei lopu, vaan jossakin ylempänä on suuri vesi, joka on virran alku.
Virtaava vesi on raamatussa myös Pyhän Hengen toiminnan vertauskuva. Johannes kertoo evankeliumissaan, kuinka Jeesus kutsui ihmisiä luokseen juomaan elävää vettä. Ei mitään pilaantunutta, kauan altaassa seisonutta, vaan hyvää ja virkistävää. Uudistavaa.
Viisikielinen-laulukirjassa on lyhyt laulu, joka pohjautuu psalmin 65 sanoihin. Laulun on sanoittanut ja säveltänyt Anja Suomela, joka kuuluu Juudeassa olevan Jad Hashmonan kibbutsin perustajajäseniin. Jotkut blogimme lukijat ehkä muistavat pienikokoisen Anja-oppaan Israelin matkoiltaan. Kerrotaan, että Anjan laulu syntyi olosuhteissa, jolloin hän oli alakuloinen ja masentunut ja vetäytyi yksinäisyyteen. Sellainen henkinen puristus synnytti laulun raikkaat sanat.
Lähde Jumalan pulppuaa,
nyt virta Herran täynnä on.
Kuivan erämaan
saa se kukkimaan,
minne saapuu matkallaan.
Tunnisteet:
Anja Suomela,
Jumalan virta on vettä täynnä,
Lähde Jumalan,
Magdaleena,
vesi
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti