tiistai 21. elokuuta 2018

Heprean kirjaimia ja kanakeittoa


 Viime lauantaina 18. 8. vietimme Luopioisten seurakuntakeskuksessa Täyttä hepreaa-päivää.
Paikalle saapui 14 innokasta opiskelijaa ihmettelemään hepreankielen salaisuuksia.

Päivää saattoi kutsua heprean kielikylvyksi tai nykyaikaisesti monialaiseksi oppimiskokonaisuudeksi, sillä päivä sisälsi monia erilaisia elementtejä.

Valitsimme aluksi itsellemme heprealaiset nimet ja kirjoittelimme omaa nimeä mallin mukaan. Siinä jo hieman tutustuimme kirjoitus- ja lukusuuntaan.

Tutustuimme hepreankielen kirjaimiin: 22 konsonanttiin ja erilaisiin vokaalimerkkeihin. Koska heprealaiset painokirjaimet poikkeavat paljon käsikirjoituksesta, molempien opiskelu olisi ollut yhtenä päivänä mahdotonta, ja niin keskityimme käyttämään käsikirjaimia.

Tavailimme lyhyitä tavuja, joissa vokaali oli merkitty paikalleen konsonantin lisäksi.
Katselimme myös heprankielistä lastenkirjaa sekä ihanaa Uutta testamenttia, jossa hepreankielisen sivun vierestä löytyy suomenkieleinen teksti.

 Opettelimme puhumaan hepreaa pienissä keskusteluissa mm. vaihtamalla tervehdyksiä ja tutustumalla hepraksi.

Kerroin kurssilaisille nykyheprean synnystä ja sen luojasta Eliezer Ben-Jehudasta, joka oli melkoisen fanaattinen persoonallisuus. Hänhän vaati vaimoltaan lupauksen, etteivät heidän lapsensa saisi kuulla mitään muuta kieltä kuin hepreaa. Niinpä heidän lapsistaan tuli ensimmäiset hepreaa puhuvat lapset 2000 vuoteen!

Lauloimme Viisikielisestä heprealaisia lauluja.  On mukavaa, että sieltä löytyy viisi laulua, joista neljässä on hepreankielinen teksti mukana.

Paljon etukäteen valmistelemiani asioita jäi käymättä läpi, sillä juutalaisen ruuanlaitto lohkaisi päivästä hieman liiankin suuren osan.
Olin tosin aloittanut jo edellisenä iltana juutalaisen "penisilliinin" eli juutalaisen kanakeiton keittämisen, mutta sen viimeistely tarvitsi spagettia ja matzopallojen valmistuksen.
Pitaleipien paistamisessa seurakuntakeskuksen iso uuni ei ollut aluksi yhteistyöhaluinen, mutta onneksi paistaminen  rupesi kuitenkin sujumaan.

Pitaleipien täytteeksi valmistettiin jugurttiin sekoitettua tomaatti- ja kurkkusalaattia.
Lisämausteena pitaleipiin maistelimme Israelista tuotua kirpeäksi maustettua taatelisiirappia, joka antoi pitaan mukavan lisämaun.







Lopuksi asetuimme syömään kanakeittoa pitkän pöydän ääreen. Luin juutalaisen ruuansiunauksen ja psalmista 137 Jos minä unohdan sinut Jerusalem, niin unohda sinä minun oikea käteni, takertukoon kieleni kitalakeen, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani. 
Nämä  sanat luetaan aina, kun leivästä on haukattu ensin oliivinkokoinen palanen. 




Joimme päivän päätteeksi israelilaista neskahvia ja söimme palan juutalaista omenapiirakkaa.

Päivästä jäi hyvä maku suuhun, iloinen mieli ja haave siitä, että päivän voisi toteuttaa vielä toisenkin kerran.
Ainakin valmista oppimateriaalia jäi käymättä läpi puoli rullaa.

P.S. Holokaustivanhuksille kertyi ruokarahasta ja arpajaisista yhteensä 255 euroa, jotka tilitän Netzer Israel-tilille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti