keskiviikko 5. helmikuuta 2020

Napostelurukoilua

Kotikyläni näkymiä

Minusta on hauskaa tehdä kaikenlaisia testejä, joissa mitataan, onko pysynyt ajan hermolla.
Nyt MN-lehdessä oli kysely, jossa selvitettiin, kuinka selvillä olemme menneen vuoden uudissanoista.
Jotkut uudissanat pyrkivät naurattamaan kuten heavyneulonta. Ajattelin, että se on erityisen painavien neulontatöiden tekemistä, mutta eipä ollutkaan. Se tarkoitti neulomista heavymusiikin pauhatessa ympärillä. Tämä uusi laji on niin suosittu, että siitä on järjestetty viime vuonna jo MM-kisat Joensuussa.

Yksi sanauutuus on myös salasiivous. Siinä perheenäiti yksin ohimennen pyyhkäisee, sutaisee ja järjestelee. Sitä pidettiin jonkinlaisena naisen uhriutumisena. Uudissana sekin.

Napostelukuntoilu-sana sai ajatukseni liikkeelle. Se kuulemma tarkoittaa liikkumista vähän kerrassaan pitkin päivää aina sopivissa väleissä. Kun näin liikuntaa harrastetaan pala kerrallaan, niin päivän kuluessa tuleekin kuntoiltua tehokkaasti ihan merkittävä potti.

Ajattelin, että näinhän pitäisi rukouksenkin olla. Rukoileminen ei jäisi ainoastaan iltarukouksen huokaisemiseksi ylöspäin, vaan rukouksen mieliala kulkisi pitkin päivää mukanamme.
Kun joutuisimme johonkin vaativaan tilanteeseen, niin samassa lähtisi avunpyyntö ylöspäin. Jos joudumme huolien tai ahdistuksen kynsiin, pelko tai viha saa mielemme kuohuksiin, niin rukous taivaan Isälle palauttaa taspainon ja tuo mieleemme turvan ja luottamuksen.
Tai kun onnistumme jossakin asiassa esim. työssä tai opiskelussa,  tai teemme vaikkapa onnistuneen ostoksen, niin lähettäisimme kiitoksen. Kauniista säästä, mukavasta kävelylenkistä, ystävän tapaamisesta - kaikesta, mikä on tuottanut iloa ja hyvää mieltä, lähettäisimme kaiken hyvän Antajalle ajatuksen, että olemme huomioinneet tämänkin lahjan.

Tällaista varmaankin on napostelurukoilu.  Se on ihmisen asenne Jumalaa kohtaan. Silloin ihminen elää koko ajan rukouksen ilmapiirissä. Hän aivan kuin hengittää taivaallista ilmaa. Hän on jatkuvassa yhteydessä Luojaansa, kaiken Antajaan ja rakastavaan Isään ja Jeesukseen. Hän kulkee Pyhän Hengen ohjauksessa. Apt. 17:28 kertoo tällaisesta kokoaikaisesta Jumalan läsnäolossa elämistä:
Sillä hänessä elämme, liikumme ja olemme.

1.Tess. 5:17 Paavali puhuu varmaankin tästä samasta asiasta, kun kehottaa ylläpitämään  jumalasuhdetta ja sanoo: Rukoilkaa lakaamatta. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti