Kun vastavalitulta presidentiltämme odotetusti kysyttiin - vaalivoiton selvittyä - että miltä nyt tuntuu, oli hänellä siihen valmiina nopea vastaus. Hän sanoi: "Jos katsoo kuutta vuotta taaksepäin tuntuu se lyhyeltä ajalta, mutta kun katsoo yhtä pitkää aikaa eteenpäin, tuntuu se pitkältä. Eikä taivaskaan ole yhtä kirkas kuin silloin."
Eipä olekaan, niin että... onnea matkaan, Sauli ja Suomi.
Heräsin eräänä alkuvuoden aamuna siihen, että makuuhuoneeni ikkunasta tulvi sisään kirkasta valoa. Ihmeiden ihme, sillä täällä Etelä-Suomessa on koko vuodenvaihteen ollut vain ja ainoastaan märkää ja vieläkin märempää - sekä pimeää.
Olen realisti, en järin taipuvainen mystiikkaan, mutta tämä kuva ... se oli mystinen. Sille ei vain voinut mitään. Viereisessä kuvassa olevan oven valo tulee kamerani salamasta. Siihen ei siis sisälly muuta kuin omaa osaamattomuutta. Olen ottanut tämän kuvan myöhemmin samana päivänä, sitten kun alempi, ihmeellinen oveni oli jo häipynyt.
Tässä alemmassa kuvassa on aamuinen ovinäkyni. Sopii tarkastella. Kun sitä katselee tarkkaan, löytyy kuvasta oven kahvakin. Eikös vain?
Jeesus sanoi itsestään kummallisia. Hän sanoi mm. olevansa tie, totuus ja elämä. Mutta hän on sanonut olevansa myös OVI.
Johanneksen evankeliumin luvussa 10. jakeissa 7 ja 9 hän kertoo itsestään seuraavaa:
10: 7 " Totisesti, totisesti minä sanon teille; minä olen lammasten ovi."
Ja 10: 9
" Minä olen ovi. Jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen."
Minä tunnistan tästä alakuvasta ikkunalaudallani olevan adventtikynttilän, lasienkelin ja kynäpurkin varjokuvat, mutta mitä tuo kaikki muu on - pilvimuodostelma vai hiekkamyrskykö? Entä tuo oikeassa yläkulmassa oleva kirkas näkymä, josta pääsee jonnekin todella kauas?
ONKO siellä se luvattu laidun, jota me 'lampaat' täällä maan päällä etsimme ja jonka soisimme joskus löytävämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti