Tähtihetkiä

Olin kaupungilla asioilla, kun huomioni kiinnittyi pankin seinään nojaavaan tähteen. Joulua riisuttiin pois, ja tähti oli menossa varastoon uutta joulua odottelemaan. 

Loppiaisen tietäjät olivat jo palanneet seimen luota. Ohi oli idän viisaiden tähtihetki.

- Hassua, ajattelin ja kuvasin hymy suupielessä tähteä puhelimellani. - Tämähän on minulle tähtihetki!

Jatkaessani kulkua Kauppakatua pitkin mietin, mitkä elämäni hetket nousevat minulle "tähtihetkenä". Kerron erään sellaisen.

Joskus vuosia sitten Kuopion tuomiokirkossa pidettiin lapsi- ja nuorisokuoroille kuoropäivä, johon kuorot ympäri Suomea olivat harjoitelleet sanoittamani ja Kaija Eerolan säveltämän Ihmeellinen viikko-kuoroteoksen. Oli palmusunnuntai ja ihmeellinen viikko, pääsiäisviikko, oli juuri alkamassa. 

Lähdin Kuopioon paikallisen lapsikuoron matkassa. Bussi oli täynnä nuoria kuorolaisia. Olin alakuloinen lähtiessäni, koska olisin halunnut, että joku perheestäni olisi ollut mukana. Olisin tahtonut jakaa kokemukseni jonkun läheisen kanssa. Mies oli kuitenkin ammattiyhdistysristeilyllä, ja perheen nuorilla oli omat menonsa. Nojasin yksinäisenä päätäni bussin kosteaan ja sumuiseen ikkunaan. 

              

Sitten saavuimme tuomiokirkkoon, joka oli parvia myöten täynnä kuorolaisia. Esitys alkoi. Tuntui kummalliselta kuulla satojen lasten laulavan kirkkailla äänillään sanoja, jotka olivat joskus talvi-iltoina syntyneet työpöytäni ääressä. Yritin pidätellä kyyneleitäni, olin hyvin liikuttunut.

             

Kun laulusarjassa sitten päästiin pääsiäiseen, niin tuomiokirkon kaiteilta nostettiin mustat kankaat sivuun ja hohtavat valkoiset laskeutuivat niiden tilalle. Samalla ristikirkon käytävää pitkin lähti liikkeelle tanssija, joka kuorojen laulaessa Hämärä on vielä haudan puutarha, enkeli kun saapuu kirkkaana valona. Kiven haudan suulta pois hän vierittää, kauhistuneet vahdit pakoon kiirehtää.

Luulen, että tämän musiikkilukiolaisen enkelitanssin katsominen Kuopion tuomioirkon käytävällä on ollut yksi elämäni vavahduttava tähtihetki, kertoivathan laulun sana ja "enkelin" tanssi kristinuskon ihanan ylösnousemusihmeen.

Aamuinen yksinäisyys hävisi ja tunsin kiitollisuutta siitä, että sain nähdä "enkelin" tanssivan lauluni sanojen mukaan.

Aina eivät "tähtihetket" ole noin ainutlaatuisia kuin tuo hetki kirkonpenkissä.

Tänäkin aamuna olen kokenut pieniä "tähtihetkiä". Ystävän puhelinsoitto ilahdutti, postista saapui tekemäni uusi valokuvakirja, jota oli hauska selailla.
Lumisella kadulla tuli vastaan oman koirani näköinen lapinkoira, ja tästä pienestä tapaamisesta me omistajat että karvakuonot kovasti ilahduimme.

Ja parhaillaan mailleen menevä aurinko maalaa taivaankannen uskomattoman värikkäillä sävyillä!

Lähtikaupan mainos muistuttaa siitä, että kaikki hyvä on lähellä. 

Hyvänmielen ja ilon "tähtihetkiä" voi löytää myös arjen askeleista.