perjantai 14. joulukuuta 2018

Me käymme joulun viettohon


HS:n kuvateksti: Kun Kari Suomalainen tapasi näyttelijä Tarmo Mannin jouluruuhkassa vuonna 1954, kaksikko ryhtyi miettimään, mitä Jeesus ajattelisi nyt. Kun pilapiirtäjä ideoi  asiaa käsittelevää kuvaa, Manni ei uskonut Karin uskaltavan sellaista piirtää. Suraavana päivänä 22.12.1954 Helsingin Sanomissa julkaistiin piirros Kuokkavieras syntymäpäiväkesteissä. Kuva on vuosikymmenien ajan puhutellut suomalaisia, niin myös tässä ajassa.

Löysin Karin piirroksen HS:ssa etusivulta joulunaikaan 2015. Kuva on tänä päivänä vielä ajankohtaisempi kuin kolme vuotta sitten tai syntymähetkellään 64 vuotta sitten. Joulun perimmäisin sanoma tuntuu loittonevan aina vain kauemmaksi.
Juttelin tänään ystäväni kanssa joulukahveilla (piparilattea!), miten vaikeaa on löytää joulukortteja, joissa olisi uskonnollinen aihe. Selasin myös huvikseni Postin joulukorttisivuja, joiden kautta voisi lähettää nettikortteja - eipä ollut sielläkään mitään hengellistä. Samoin erilaiset kuvapalvelut pullistelevat kansainvälisiä mistelinoksia, kulkusia ja lumihiutaleita, muttei mitään seimenlapsesta - ei edes idän kolmea viisasta miestä, tähteä tai enkeleleitä. Eipä auta muu, kuin turvautua itsetehtyihin kortteihin!

Tuttavapiiriini kuuluu myös ihmisiä, jotka protestoivat joulua siksi, että se on väärällä paikalla. Kukaan ei tiedä Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää. Syntymä on haluttu sitoa soleaarisen vuoden kiertoon. Jos Jeesus olisi saanut alkunsa kevätpäivän tasauksen aikaan 25.3., niin hänen syntymänsä olisi tapahtunut 9 kk myöhemmin, talvipäivän seisauksen kohdalla 25.12. 
Rooman kirkko omi aikoinaan vanhat pakanalliset juhlat, joita vietettiin usein rajusti. Jouluahan vietetään Saturnalia-juhlan kohdalla, jolloin juhlittiin maanviljelyksen jumalaa, Saturnusta. Antamalla pakanallisille juhlille kristilliset sisällöt juhlimista rauhoitettiin, ja tuskinpa ihmiset edes olisivat halunnet luopua entisistä juhlistaan. Niinpä vanhat pakanalliset juhlat annettiin Jeesukselle.

Jeesuksen syntymän ajankohdasta tiedetään varmuudella vain, että Jeesus syntyi, ennen kuin kuningas Herodes kuoli. Tämä sijoitetaan tapahtuneeksi 4 v meidän ajanlaskuamme aiemmin.

Entä sitten vuodenaika? Vaikka Välimeren maissa ilmasto on leuto, on siellä talvella kuitenkin kylmää, ja eläimet ja ihmiset joutuvat hakeutumaan öisin suojaan. Tästä on päätelty, että Jeesuksen syntymä sijoittuisi syksyyn lehtimajajuhlan aikaan, syys-lokakuuhun. Ajoitusta perustellaan sillä, että paimenet olivat syntymän aikaan yöllä kedolla kaitsemassa laumaansa. Silloin he vielä olisivat tarjenneet olla ulkona.

Mielestäni kuitenkin joulun sijoittaminen talven pimeimpään kohtaan, kun pimeys taittuu ja valo alkaa voittaa, on aivan ihana. Koska ei voida tietää Jeesuksen tarkkaa syntymäpäivää, niin tuntuu mahtavalta ajatella Jeesuksen syntymää Valkeuden voittona maailman pimeydestä. Syntymän ajoituksen symboliikka on niin vahva, että tätä kristikunnan sopimaa joulua voisi ajatella Jeesuksen syntymän muistojuhlana. Silloin sen paikan ei tarvitse loukata ketään. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti