maanantai 28. lokakuuta 2019

Tie Jerusalemiin

Maaherra Pontius Pilatuksen ja kuningas Herodeksen kohtaaminen taiteilija F. A. Fuchin etsauksen mukaan
Tervehdys Israelista!

Juuri ennen tämänkertaista lähtöämme Israeliin YLE:llä oli uutinen Israelissa tehdyistä kaivauksista, joissa oli löydetty Pontius Pilatuksen aikaisia kolikoita vuosilta 17 - 41.
Pontius Pilatuksen nimihän on jäänyt historiaan henkilönä, joka edusti Rooman miehittäjävaltaa ja tuomitsi Jeesuksen kuolemaan. Hänestä ei ole aiemmin löytynyt kovinkaan monia historiallisia esineitä: hänen  nimeään kantava kuparikolikko, sormus ja kivilaatta.

Kolikot ovat löytyneet muinaisen kivillä katetun tien alta, joka on ollut hautautuneena roomalaisten v. 70 tekemän tuhon jälkeen.
Kahdeksan metriä leveä tie johtaa temppelivuorelle, jolla tällä hetkellä sijaitsevat Al-Aqsa-moskeija ja Kalliomoskeija, jotka on rakennettu 700-luvulla, alueella, jota muslimit pitävät yhtenä pyhimpinä paikkanaan. Aiemmin alueella sijaitsi juutalaisten temppeli, joka tuhoutui Jerusalemin hävityksessä niin, ettei temppelistä jäänyt jäljelle kuin osa länsimuuria, jonne juutalaiset ovat kokoontuneet rukoilemaan.

Temppelivuori on maailman historiallisimpia paikkoja, se kätkee kerrostumia kanaanilaisten, kreikkalaisten, persialaisten, bysanttilaisten, ristiretkeläisten ja ottomaanien ajoilta.

Juutalaiseen uskontoon kuuluu kehoitus saapua juhlimaan Jerusalemin temppeliin kolme kertaa vuodessa. Nämä juhlat olivat pääsiäinen, lehtimajajuhla ja sadonkorjuujuhla.

Temppelivuorelle johtava tie on saanut nimekseen Pyhiinvaeltajientie, sen pituus on 600 metriä ja se on katettu suurilla kivilaatoilla -  tien kattamiseen on kulunut 10 000 tonnia kiveä.

Tie johtaa puhdistautumispaikalta, Siiloan lammikolta, Jerusalemin temppelialueelle.

Israelilaisten tutkijoiden mukaan tien löytyminen kuusi vuotta kestäneiden kaivausten aikana kertoo Israelin oikeudesta temppelialueeseen ja jakamattomaan Jerusalemiin.
Palestiinalaiset, joiden asuma-alueen alta tie on löytynyt, sanovat puolestaan, ettei tien löytyminen todista mitään, koska sen todellista käyttötarkoitusta ei voida todistaa.

Palestiinalaiset sanovat myös, ettei kaivauksien tekotapaa voi hyväksyä, koska tie on kaivettu esiin vaaka- mutta ei pystysuunnassa. Vaakasuunta on ollut kuitenkin ainoa mahdollisuus toimia palestiinalaisalueen alla.
Palestiinalaiset eivät itse ole kuitenkaan aina noudattaneet hyvää tapaa muinaismuistjen suhteen. He ajoivat aikoinaan kuorma-autolasteittain temppelialueen muinaismuistoja kaatopaikalle, josta israelilaiset tutkijat yrittivät niitä seuloa.

Kaivauksia jatketaan edelleen tien molemmin puolin. Sieltä on löydettävissä vielä kievareita ja kauppoja.


Osa itkumuuria, jonne juutalaiset kaikkialta maailmasta kerääntyvät rukoilemaan.









sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Rauniokirkko ja varastetut pääkallot

Pyhän Mikaelin kirkko Pälkäneellä

Alttariseinä edessäpäin
Teimme retken ystäviemme kanssa tutustumaan Pälkäneen rauniokirkkoon. Minulle kirkko oli kyllä tuttu, sillä olen käynyt oppikouluni Pälkäneellä, ja lapsuudenajan leikit sijoittuivat iltaisin kirkon raunioille. Muistan, kuinka silloin oli mahdollista kiivetä muurinaukosta ylös kirkon seinien päälle ja juosta niitä pitkin. Nyt ajatus tuntuu ihan mahdottomalta, kun kaikenlainen kiipeily ja korkeat paikat hirvittävät.

Pyhän Mikaelin kirkko rakennettiin 1495-1505 välisenä aikana katoliseksi kirkoksi. Pian kuitenkin tuli uskonpuhdistus ja kirkon tiloja muokattiin sen mukaiseksi.

Kirkko ei kuitenkaan ollut onnekas, sillä Suuren Pohjansodan aikana se joutui venäläisten ryöstön kohteeksi. 1800-luvulla huomattiin savimaan aiheuttamia hajoamia ja halkeamia seinissä. Kirkko pysyi koossa vain kattonsa avulla. Pälkäneellä alettiin rakentaa uutta Engelin suunnittelemaa kirkkoa, koska vanja kirkko oli myös liian pieni.

Kirkossa pidetään kesäaikaan tilaisuuksia: messuja, häitä yms.
Uuteen käytettiin vanhasta kirkosta kaikki irtoava rakennusaine.
Vanhan kirkon alennustilassa sitä käytettiin heinälatona ja kirkkomaata läheisen talon vasikkatarhana.
Suuri romahdus tapahtui joulukuussa 1890, jolloin katto romahti raivonneessa myrskyssä.

 Kirkkoa on ryhdytty suojelemaan eri tavoin, ettei se romahtaisi kokonaan. Sille on perustettu suojeluyhdistys, joka suunnittelee muutaman vuoden välein toteutettavia korjaustoimenpiteitä.

Rauniokirkon ympärillä oleva kirkkomaa nousi esille tänä vuonna Pälkäneeltä varastettujen pääkallojen takia.

V 1873 prof. Gustaf Retzius teki Suomeen tutkimusretken ja vei Pälkäneeltä 82 pääkalloa Karoliiniseen Instituuttiin rotutukimukseen. Hän halusi osoittaa, että suomalaiset olivat lyhytkalloisia, alempaa rotua, kuin "puhtaat" pitkäkalloiset ruotsalaiset. Tutkimus kuitenkin epäonnistui, sillä osoittautui, että Pälkäneeltä varastetut näytteet olivat pitkäkalloisilta ihmisiltä.

Muurinaukko, josta pääsi muureille juoksemaan.
 Karoliininen Instituutti on palauttanut alkuperäiskansojen jäänteitä, mutta koska suomalaisia ei voi laskea siihen ryhmään kuuluvaksi, kallojen palautus ei ole onnistunut. Muutenkin lainsäädäntö on epäselvä, koska pelätään kallojen joutuvan vääriin käsiin.
Tarkoitus olisi kuitenkin haudata ne Pälkäneen uudelle hautausmaalle, koska vanha on muinaismuistoaluetta.

Kirkkoherra, Jari, tosin vitsailee, että hän hakisi pääkallot omalla Wolkkarillaan, laittaisi ne peräkonttiin ja tulisi Ruotsin-laivalla lahden yli.
Olisipa se näky: mustaa huopahattua imagoansa täydentävänä käyttävä kirkkoherra kallokyydissä Silja Linen humussa!
Aika näyttää, kuinka senkin asian käy.




tiistai 22. lokakuuta 2019

Kasvamme alaspäin


 Olin varannut Unkarin-matkalle Budapestista kertovan runokirjan, jota rupesin lukemaan ääneen matkakavereilleni. Mutta kuinka kävikään?
Olin ehtinyt lukea kolmisen runoa, niin kumpikin kaverini nukkui jo umpiunessa, vaikka oli vasta iltapäivä.
Ehkä olisi pitänyt valita toinen kirja.

Mutta kirja Kasvamme alaspäin ei ole pettänyt koskaan, eikä pyydystänyt päikkäreille.
Runoilija Erzebet Turmezei syntyi 1912, opiskeli Budapestin yliopistossa, toimi diakonissana sekä kehitti kirkkonsa virsirunoutta.
Kopioin tähän hänen muutamia minua koskettaneita runojaan.

MAHDOLLISUUTEMME

Ilman jalkojakin
voi kävellä keskelle maailmaa
ja molemmat jalat tallella
pyöriä itsensä ympärillä.
Ilman jalkojakin
voi etsiä kadonnutta
ja molemmat kalat tallella
mittailla katuja aikaa tappaakseen.
Jalat tallella kiertää kehää,
ilman jalkoja avartaa näköalojaan.
Kyllä voi, kyllä
saada Kristukselta jalkojen tilalle siivet.


HYVÄÄ, HUOMENTA, ARMO

Eilinen taakka oli eilinen.
Huomisen varjo vasta huomisen.
Ja joka aamu uudestaan
ikuista matkakumppania
tervehtiä saan.
Hyvää huomenta, Herrani Jeesus!
Hyvää huomenta, Ilo!
Hyvää huomenta, Rauha!
Hyvää huomenta, Armo!


JOS EN TEE YHTÄÄN MITÄÄN

Nyt ei ole kiirettä,
nyt en juokse,
nyt en suunnittele,
nyt en tahdo.
Nyt en tee yhtään mitään,
annan vain Jumalan rakastaa.

Nyt tyynnyn,
nyt olen levolla,
rauhassa, vapaana
kuin heikko lapsi,
enkä tee yhtään mitään,
annan vain Jumalan rakastaa,

Kun valo hyväilee
ja hiljaisuus ottaa syliinsä
ja virtaa minuun
ja luo minua uudeksi,
kun en tee yhtään mitään,
annan vain Jumalan rakastaa:

on uusi hedelmä tulossa . . .
toisia varten . . .
kypsymässä hiljaa
voima ja voitto . . .
annan vain Jumalan rakastaa.





torstai 17. lokakuuta 2019

Juutalainen Budapest - Judapest

Suuri synagoga Budapestissa Dohany-kadulla
 Vietin neljä päivää Budapestissa kahden kirjoittavan ystäväni kanssa. Matkamme oli superonnistunut, sillä matkanjohtajamme Töpinä oli tehnyt perusteellisia valmisteluja tilaamalla etukäteen liput mm. Tonavan iltaristeilylle sekä kylpylään.
Hauskaa oli myös asua kolmen naisen kesken hotellihuoneessa, jossa sänkymme olivat rivissä kuin lasaretissa. Budapestin upea lahja oli ilmainen liikenne yli 65 vuotiaille. Ajelimmekin metrolla vauhdikkaasti paikasta toiseen, ja teimme raitiovaunuajelun Tonavan rannan maisemia katsellen.

Budapestissa on ollut ennen 2. maailmansotaa suuri juutalainen väestö, mistä natsien vainoissa tuhoutui  600 000 ihmistä. Suurin uhka Unkarin juutalaisille oli maan oma Nuoliristi-puolue, joka sulki juutalaisen väestön gettoon vuoden 1944 lopulla. Kaikki geton ulkopuoiset yhteydet suljettiin niin, ettei sinne ollut mahdollista kuljettaa ruokaa, eikä polttoainetta. Kun neuvostoliittolaiset saapuivat tammikuussa 1945 vapauttamaan geton, sen kaduilta löytyi nälkään ja kylmyyteen kuolleita. Vielä elossaolevat olivat kuin luurankoja yritettyään selvitä syömällä ruohoa ja muuta ravinnoksi kelpaamatonta.

Budapestin entisen gettoalueen reunalla Dohany-kadulla on Euroopan toiseksi suurin synagoga, johon mahtuu 3400 henkeä. Se on rakennettu v. 1539 komeaan maurilaiseen tyyliin, ja sen sipulikupolitornit kohoavat 43 m korkeuteen. Se tuhoutui kuitenkin sodanaikana, jolloin Nuoliristi-järjestö tulitti sitä, ja se oli myös saksalaisten radiolähetyskeskuksena. Synagoga saatiin onneksi kunnostettua lahjoitusvarojen turvin. Unkarinjuutalainen liikenainen Esteé Lauder lahjoitti sen jälleenrakentamiseen viisi miljoona USD.

Emme päässeet ihailemaan synagogan ainutlaatuista sisutusta, sillä vierailupäiväksemme sattui juutalaisten kaikkein pyhin päivä Jom Kippur. Silloin juutalaisten uskonnollisten paikkojen vartiointi on erittäin korkealla hälytystasolla. (Samaan aikaanhan tehtiin synagogahyökkäys Hallessa, jossa kuoli kaksi henkilöä.)

Synagogan takana sijaitsee pieni, mutta kaunis on Raoul Wallenbergin puisto. Wallenberg oli ruotsalainen diplomaatti, joka pelasti 2. maailmansodan aikana tuhansia juutalaisia antamalla heille väärennetyn passin. Hän itse hävisi sodan loputtua Neuvostoliiton leireille ja sai siellä todennäköisesti surmansa.

Puiston keskellä on unkarilaisen taiteilijan Imre Vargan teos Elämänpuu vuodelta 1991. Tämä unkarinjuutalaisten marttyrien muistomerkki, suuri itkupaju, on tehty metallisista suikaleista, joihin on kaiverrettu henkensä menettäneiden nimet. Sen metalliset lehdet liikkuvat ja helisevät hiljaa tuulessa. Teos on hyvin pysäyttävä.
Taiteilija Imre Varga on ilmeisesti vieläkin elossa, hän on tosin jo 95 vuotias.

Imre Varga: Elämänpuu Raoul Wallenbergin puistossa synagogan takana

  
Erittäin koskettava oli myös aivan lähellä Parlamenttitaloa oleva taideteos Kengät Tonavan varrella.
Se muodostuu 40 metrin matkalla olevista vanhanaikaisista valetuista kengistä.
Kengät muistuttavat juutalaisten järkyttävästä kohtalosta  Tonavan rannalla.
Nuoliristiläiset kokosivat teloitettavat joen rannalle ja riisututtivat heiltä ennen ampumista vaatteet ja kengät, jotka jäivät kertomaan tapahtuneesta. Ammuttujen ruumiit heitettiin Tonavaan, koska siten vältyttiin vaivalloiselta hautojen kaivamiselta.











Vaikka juutalaisväestöstä haluttiin päästä tehokkaasti eroon, on Unkarissa nykyään väestöstä 20% juutalaistaustaisia. Heidän määränsä on väkilukuun suhteutettuna maailman suurin. Juutalainen tausta on selvinnyt monelle DNA-tutkimusten kautta, sillä sodan aikana ihmiset halusivat piilottaa juutalaisen identiteettinsä, ottivat uuden nimen ja kääntyivät kristityiksi. Lapsia sijoitettiin myös turvaan maalle, jossa heidät kasvatettiin taustaansa tuntematta.

Budapestin entinen getto on nykyisin suosittu turistikohde, koska siellä on vieri vieressä pieniä kiinnostavia raunioravintoloita, jotka on sisustettu värikkääseen kirpputorityyliin ja viherkasveilla.
Paikalliset valittavat, että alueella on öisin liiankin meluisaa ja vauhdikas meno.

Alueella sijaitsee Dob Utca 19:ssa viiden tähden ravintola, TLV Eatery, joka tarjoaa israelilaista kasvispainotteista, Lähi-Idän makuja tarjoilevaa ruokaa. Palvelu on siellä ystävällistä ja rentoa, mikä ei aina valitettavasti Budapestissa ole itsestäänselvyys.
Siitä huolimatta suosittelen Budapestia pidennetyn viikonlopun matkakohteeksi. Minulle tämä tosin oli jo kolmas kerta kaupungissa. Taidan olla suorastaan Budapest-fani.









perjantai 11. lokakuuta 2019

Ystävät - lahjaa


Olen kuulunut elämäni aikana erilaisiin kaveri- ja ystäväpiireihin. Ensimmäiset ovat jo aivan lapsuudenajan kansakoulusta. Seuraava on neljän tytön ystäväpiiri oppikouluajalta. Silloin kokoonnuimme keskikoulun viimeisinä ja lukion ensimmäisinä vuosina perjantaisin keskustelemaan edessä odottavasta elämästä. Valitsimme aiheen perjantaikeskusteluihin, milloin se koski seurustelua, haaveita ammatista tai matkustelusta. Uskonnosta puhuimme usein.
Vieläkin tapaamme kerran vuodessa päivittämään elämäämme.
Opiskeluajan kämppiksistä tuli seuraava neljän tytön piiri. Opiskelun ponnistelut yhdistivät, ja tämäkin ystävyys on jatkunut vuosikymmenten yli. Kerroin äskettäin blogissa yhteisestä matkastamme Ilomantsiin.
 Työpaikoista on jäänyt myös porukoita, joiden kokoontumisiin kutsutaan ja koen olevani tervetullut. Sitten ovat tietysti seurakunnista tulevat tutut ja pari  naistenpiiriä. Toki ovat vielä ympäri Suomea asuvat Israelin-ystävät ja hepreankaverit omana joukkonaan.
Tärkeitä ovat myös kirjoittavat siukut, joiden kanssa olen juuri palannut Budapestista.

Ystävyyttä yritetään määritellä monin tavoin. Sen syntyminen on jonkinlainen salaisuus. Usein sen pohjana on yhdessä asuminen tai toiminen, samanlaisista asioista pitäminen - vaikkapa koirat! Ystävyyteen liittyy ymmärrystä, myötätuntoa, rehellisyyttä ja luottamusta. Ystävän seurassa voi olla oma itsensä, voi ilmaista tunteitaan, voi vähän mokatakin tulematta hylätyksi. Ystävyyteen liittyy vastavuoroisuus, jopa epäitsekkyyttä. Ystävän seurasta nauttii.

Raamattu asettaa ystävyyden ihmissuhteissa korkealle. Tosi ystävä on enemmän kuin veli. Snl. 18:24

Ystävyys vaatii kuitenkin aktiivista asennetta ja vilpitöntä mieltä.
 Joka vaalii ystävyyttä, unohtaa loukkauksen, joka menneitä kaivelee, menettää ystävänsä. Snl. 17:9
tai
 Älä puno juonia naapuriasi vastaan, joka pitää sinua ystävänään.
tai
Tosi ystävä ei jätä ystävää ahdinkoon - joka niin tekee hylkää myös Kaikkivaltiaan. Job. 6:14

Elämänsä loppupuolella Jeesus kutsuu opetuslapsia myös ystävikseen. Hän sanoo: - Te olette ystäviäni, kun teette sen, minkä käsken teidän tehdä. En sano teitä enää palvelijoiksi, sillä palvelija ei tunne isäntätnsä aikeita. Minä sanon teitä ystävikseni, olenhan saattanut teidän tietoonne kaiken, minkä olen isältäni kuullut. Joh. 15: 14-15

Jeesuksen puhe ystävyydestä huipentuu sielä seuraavaan ajatukseen: - Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Joh. 15:13
Näinhän Jeesus juuri teki. Kaikkein suurimman ystävän teon. 


Runsasta ja rehevää ystävyyttä! Toivottaa itulehti Israelista


 
  



lauantai 5. lokakuuta 2019

Lasten sunnuntai

Kuuntelin viime sunnuntaina 29.9.19 jumalanpalvelusta Puumalan kirkosta. Koska oli mikkelinpäivä - enkelien - mutta samalla lasten sunnuntai, niin seurakunnan esittelyssä sivuttiin srk:n ikärakennetta. Mieleeni jäi maininta, että puolet asukkaista oli yli 65 vuotiaita.

En kuunnellut koko radiojumalanpalvelusta, sillä lähdin mieheni kanssa oman seurakuntamme mikkelinpäivämessuun, joka alkoi kello 11. Tähän messuun olivat myös lapset erityisesti tervetulleita. Mutta kuinka kävikään?
Pitkään kaksi isänsä molemmin puolin istuvaa tyttöä olivat ainoat lapsiosallistujat. Onneksi hieman myöhässä paikalle pyyhälsi seurue, johon kuului jopa neljä lasta.
Näitä lapsia - kuin harvinaisia aarteita - sitten me vanhempi väki tuijottelimme ja mielessämme pahoittelimme sitä, ettei enempää nuorta väkeä ollut liikkeellä, sillä jumalanpalvelus oli meidän varttuneempien osallistujien mielestä todella hieno ja lapsille sopiva lauluineen ja leikkeineen.

Viime päivinä on puhuttu paljon siitä, miten syntyvyys on Suomessa voimakkaasti laskenut. Tilastokeskuksen mukaan kuolleisuus ohittaa syntyvyyden, ja väkiluku laskee. V 2050 väkiluku olisi jo 100 000 pienempi. Naisten synnyttämien lasten laskennallinen luku on pudonnut jo huimaa vauhtia. Tänä vuonna sen arvoidaan olevan 1,32.
Täällä Pälkäneen itäsyrjällä lapsia on syntynyt vain 2 - tosin koko kunnassa sentään enemmän.

Ilmastokeskustelu ei ainakaan paranna syntyvyyttä. Monet nuoret ajattelevat jättävänsä lasten hankkimisen väliin, etteivät tällä tavoin olisi aiheuttamassa lisää hiilipäästöjä. Hiilineutraali tulevaisuus toteutuisi kieltäytymällä ottamasta elämän suurinta lahjaa vastaan. Jopa arvostetun tiedelehden kannessa oli vauvan kuvan päälle vedetty ruksit pahana ilmastonsaastuttajana.

Ihmettelen kovasti tätä ilmastokeskustelua. Milloin tehdään lehmästä ilmastomuutoksen suurin konna, milloin paasataan juustonsyönnistä. Mieheni puolestaan hermostui, kun olin ostamassa T-paitaa itselleni, että aiheutan ilmastotuhon ostamalla tarpeettomia vaatteita.
Kuitenkin K-S kertoi lentoyhtiö Cookin mentyä konkursiin, eräästä pariskunnasta, joka joka kuukausi tekee lentämällä kaukomatkoja ja artikkelissa todettiin, ettei pariskunta pääse nyt seureineen Mauritiukselle.
Kaikki on kovin ristiriitaista. On isoja asioita, kuten liikenne ja kilpa-autoilu, joista ei puhuta, mutta sitten takerrutaan lillukanvarsiin kuten juustoihin.

Lapsikielteisyyden nousu minua kuitenkin hirvittää.  
Lapset ovat Herran lahja Ps. 127.
Sillä jos lapset häviävät, katoaa siinä koko meidän tulevaisuutemmekin.