Kukkivat roudan maat

Tänään vietetään kaatuneitten muistopäivää. Muistamme sodissa kaatuneita sekä vuoden 1917 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta kuolleita.

Olimme mieheni kanssa kirkossa, jossa paikalliset reservijärjestöjen, kunnan ja seurakunnan edustajat osallistuivat jumalanpalveluksen eri tehtäviin ja laskivat seppeleet tilaisuuden loputtua.

Tänä vuonna kaatuneitten muistopäivä kosketti tuoreella tavalla, sillä olen parin viime viikon aikana selvittänyt ystäväni kanssa, keitä pikkukylästämme kaatui sotien aikana. Olin kuullut kaatuneitten määrän, 18 miestä, mutta keitä he olivat. Asiaa selvittääksemme täytyi turvautua muistiin ja matrikkeleihin.

Syy, miksi asia oli tullut ajankohtaiseksi, on pienen museon rakentaminen kylän keskellä olevaan "ruuttakoppiin", jossa on säilytetty VPK:n tarvikkeita. Tulevalla museolla on myös surullinen historia, koska sinne on myös tuotu sodissa kaatuneita, ennen kuin heidät on viety kirkon alakertaan ruumishuoneelle.

Nyt kaikki 18 nimeä ovat löytyneet, ja heidän muistoaan kunnioittaaksemme teemme museoon luettelon. On koskettavaa ajatella, miten kuolema kulki tällä kylällä talosta taloon.

Kaatuneiden muistopäivä on omalla tavallaan Suomen toinen itsenäisyyspäivä. Sitä ei juhlita paraatein, vaan se on hiljainen, harras päivä - toukokuun kolmas sunnuntai aivan kesän kynnyksellä.

Muistelemisen lisäksi päivällä on myös toinen näkökulma. Jo sen sijainti kalenterissa kertoo samalla tulevaisuudesta.

Koko luonto hehkuu vihreänä ja täynnä lupausta tulevasta.
Tuomi on täällä Etelä-Suomessa puhjennut täyteen kukkaan, tienpieliä koristavat valkovuokkomatot, ojanpieliä värikkäät rentukat ja kielot availevat nuppujaan.
Pelloilla viheriöi oras, joka lupaa uutta satoa ja runsasta syksyä.

Kaatuneiden muistopäivä puhuu hiljaisella tavalla siitä, etteivät sodan kauheudet saisi enää koskaan toistua. Erityisesti tänään pyydämme Jumalan siunausta ja varjelusta omalle, rakkaalle maallemme.

Kiitos, Jumalamme, kun annoit kauniin maan,

annoit jylhät metsät, loit vedet virtaamaan.

Kiitos sisukkaasta työstä isien,

kiitos isänmaasta ja kohtaloista sen.

Sovinnossa meidän suo maata rakentaa,

että jokaiselle se kodin tarjoaa.

Kädestäsi maamme siunauksen saa,

ohjaa esivaltaa ja viisautta jaa.

Rukoilemme rauhaa myös koko maailmaan,

että kaikki kansat pian saavat isänmaan.

Sinä, Herra, saatat mielet avartaa,

että ymmärrämme on yhtä koko maa.

                      Virsi:581:1, 2, 4