Villasukat pyörivät

Salome kirjoitti viime päivityksessään "junasukan" tarinan, minä jatkan myös vielä sukkateemaa.

Eräs ystäväni kyseli joskus marraskuussa, jos veisin hänet johonkin seurakunnan tilaisuuteen, mitä hänelle suosittelisin. Itse rakastan meidän lähikirkon sunnuntaijumalanpalvelusta ja raamattupiiriäni. Kuitenkin tuntui, ettei niistä kumpikaan olisi ystävälleni "se oikea".
Lopulta lähdimme naisten aamubrunssille, joka on tarjoilultaan aamiaisen ja lounaan välimuoto. Samalla siellä pidetään hengellisiä puheita.
Tilaisuutta oli järjestämässä viisi eri seurakuntaa: ev.lut,  helluntai, vapaasrk, babtistit ja Missio-church. Väkeä olikin koolla  ravintolan täydeltä. Mukaan oli pyydetty ottamaan villasukat ja luvattu, että ne pyörivät. Kuvasta näkyy, etteivät ne pyörineet jalassa, vaan ilmassa.

Aamubrunssilla kolme erilaista naista kertoi elämästään. He kokivat elämänsä mielenkiintoiseksi ja rikkaaksi - tunsivat itsensä suorataan miljonääreiksi : ) Kukin heistä teki sellaista työtä, joka oli heille jo ennestään mieleistä ja innostavaa. Nyt he antoivat työpanoksensa Jeesuksen palvelukseen. Yksi naisista oli lapsesta saakka tehnyt käsitöitä, nyt hän oli juuri lähdössä Aasiaan neuvomaan naisia hygieniatuotteiden valmistamisessa. Toinen naisista oli tanssija, jonka Jumala oli johdattanut ensin  vuosiksi erämaahan. Mutta sen vaiheen jälkeen hän perusti kristillisen tanssikoulun, jossa on nyt 120 oppilasta. Kolmas nainen oli innokas urheilija. Hän kertoi kiittävänsä Jumalaa liikunnan lahjasta, kun hän juoksi pitkiä lenkkejään.

Viihtyikö ystäväni naisten aamubrunssilla? Jumala oli  selvästikin suunnitellut sen hänelle mittatilaustyönä, sillä eräs puhujista asui perheineen juna-asemalla, jolla ystäväni koulutyttönä aamuin ja illoin viivähti. Nyt ystäväni jutteli naisen kanssa esim. kasvoiko aseman pihalla vielä puoliksi villi omenapuu, joka tuotti kirpeitä mutta maukkaita hedelmiä. Ja kasvoihan se!

Ystäväni ihmetteli tilaisuuden iloista ja rakastavaa ilmapiiriä. Vastaasin, että kristityistä piireistä sellainen on tosiaankin mahdollista löytää. Ystäväni tiivisti myös huomionsa ajatukseksi, että nyt hän ymmärtää sen, että näillä naisilla on ensin arvomaailma, ja muut asiat järjestyvät sen mukaan.

Kas tässä: Ystävänpäivän piristykseksi Villasukka-laulu.

Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
Minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemään.


Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
kuinka aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan.

Minä olen vielä pikkuinen, ja siksi tahtoisin
oppia tään maailman, paljon paremmin.
Ja kun mä sitten joskus, olen aikuinen,
niin toivon, että oppimasta koskaan lakkaa en.

Minun ystäväni on kuin villasukka,
joka talvella lämmittää.
minun ystäväni on kuin niitynkukka,
joka saa minut hymyilemään.

Ota kädestä kiinni, tule kanssani rantaan,
vien sinut katsomaan,
kuinka aurinko laskee puiden taakse
ja saa taivaan punertamaan. 

Iloista ystävänpäivää kaikille blogiystävillemme!