tiistai 26. joulukuuta 2017

Tapania...!


Tapaninpäivä, eli toinen joulupäivä, on omistettu ensimmäisen marttyyrin, Stefanoksen muistolle. Hänestä kerrotaan Apostolin tekojen 6: 8-15 ja 7: 51- 60 teksteissä.
Stefanoksen jälkeen on näitä marttyyreita = Kristuksen seuraajien vainoja maailmassa riittänyt. Kaikkien heidän verenvuodatustensa vuoksi tapaninpäivän liturginen väri kirkoissa on punainen.

On mielenkiintoista havaita se rinnakkainasettelu, jotka kahden joulupäivän saarnoihin on sisällytetty. Ensimmäisen joulupäivän sanoma on pelastussanoma kaikelle kansalle. Mutta tämän toisen joulupäivän sanoma  jakaa ihmiset kahteen ryhmään: niihin, jotka sen vastaanottavat ja niihin jotka sen hylkäävät
- ja karuimmillaan siis Kristuksen todistajiin ja heidän vainoojiinsa.

Vainoojia ja vainottuja on aina keskellämme ollut. ja on tälläkin hetkellä. Miten he kestävät ja ovat kestäneet?
Stefanoksen kivittämisestä on hyvin seikkaperäinen kertomus luvussa 7. Siinä kuvaillaan kuinka hän oli täynnä Pyhää Henkeä ja rukoili vielä viimeisillä voimillaan kivittäjiensä puolesta:
" Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!"

Herra antaa siis voimaksi Pyhän Henkensä, jokaiselle joka rohkeasti tunnustaa uskonsa Kristukseen.

KUVA:
Kirkkotekstiili yläkuvassa on erään inkeriläisen kirkon seinältä. Sen on joku kylässä asuva inkeriläismummu saanut sydämelleen virkata.
Onhan ihmeen ihana. Sen sanoma siunatkoon alkavan vuotemme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti