tiistai 21. maaliskuuta 2017

Pysähdyttävät sanat



Kuusivuotias lapsenlapsi sai puhelimen ja oppi pian lähettämään tekstiviestejä.
Aluksi viestittelymme koostui pääasiassa siitä, että lähetimme toisillemme riveittäin ihania emojia, erityisesti sydämiä, kukkia ja koiran kuvia. Sitten keskustelumme alkoi liikkua tätä rataa: - Hei, mitä kuuluu? Mitä teet? Millaista oli eskarissa? Mitä Jalo (tytön koira) nyt tekee? Nukkuu. Ai, meidän Saana Sapukainenkin nukkuu.
Sitten eräänä päivänä eskarityttö kirjoitti minulle näin: - Mummi, sinä olet minulle iso ilo.

Jouduin suorastaan lapsen lähettämien sanojen lumoihin, halusin ajatella niitä hieman syvemmältä.
On mahtavaa ajatella, että olisi jollekin ihmiselle sellainen ilo, jonka ajatteleminen herättää hyvän mielen hyrähdyksen, tai jonka näkeminen tekee iloiseksi ja nostaa hymyn kasvoille. Jonka äänen kuuleminen puhelimesta hykerryttää mukavasti, ja jonka sanomisia kuuntelee tarkkaan, koska tietää, että ne ovat lähteneet rakastavista ajatuksista.

Kun pyörittelin tätä eskarityttöni viestiä mielessäni, niin silmiini osui riemastuttava kohta raamatusta, jossa kerrotaan samasta asiasta, että Joku todella iloitsee minusta.

Herra sinun Jumalasi on sinun kanssasi, hän on voimallinen, hän auttaa. Sinä olet hänen ilonsa, rakkaudessaan hän tekee sinut uudeksi, hän iloitsee, hän riemuitsee sinusta."
Sefanja 3:17

Eikä Jumalan ilo ole pelkkää ulkokohtaista puhelimen näytöllä vilahtavaa söpöä emoijin koristeltua hyminää, vaan aktiivista toimintaa ja osallistumista elämääni.

Hän on kanssani, hän auttaa ja uudistaa minua. Ja kaikki vain sen takia, että kelpaan hänelle omana itsenäni. Minun ei tarvitse olla mitään merkittävää, ei päteä, olla näkyvä tekemisten tai saavutusteni kautta.
Olen arvokas pelkällä olemassaolollani, sillä olen hänen tekoaan. Olen arvokas jo hänen luomisensa perusteella.
Hän sanoo, että olen hänen ilonsa. Että hän aivan riemuitsee minusta. 


Vaikka kukaan muu ei rakastaisi, niin Jumala kuitenkin rakastaa. Voin olla levollinen kuin pieni lapsi.

Olen August-pappani sylissä keväällä 1949.


3 kommenttia:

  1. Ilon löytäminen arjen keskeltä on onnellista. On hienoa huomata, kuinka ilman tutkimustuloksiakin mummit ja ukit ovat onnellisimmillaan saadessaan ottaa osaa lastenlastensa elämään. Raamattu kertoo hienolla tavalla, kuinka meistä jokaisesta iloitaan ja meitä rakastetaan. Lämmin kiitos koskettavasta jutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ilo on suuri lahja! Iloa myös sinulle, Mansikkaheinä!

      Poista
  2. sydän sydän sydän sydän
    Ihana kuva!

    VastaaPoista