keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Suhteellista



Salome kertoi edellisessä päivityksessään Helsingin opettajakorkeakoulun rehtorista, Martti Ruudusta, kuinka tämä osasi suhteuttaa asioita, laittaa ne oikeisiin mittasuhteisiin.
            Muistan tapauksen huhtikuulta 1970, kun olin Helsingissä opiskelemassa suomea ja historiaa. Monet jo työelämästä tulleet opiskelukaverini olivat onnettomia, kun eivät olleet saaneet valmiiksi arvosanojaan. Vuoden virkavapaus oli käytetty loppuun, mikä nyt neuvoksi?
             Istuimme opettajakorkeakoulun juhlasalissa kuuntelemassa rehtori Ruutua, joka sanoi: - Ajatelkaapa niitä  Apollo 13:n kolmea miestä, jotka yrittävät tällä hetkellä osua Maan ilmakehään. Aluksen happitankki on räjähtänyt, ja he ovat joutuneet menemään vapaalla kierrolla Kuun ympäri. Kuun vetovoiman vaikutuksesta he ovat onnistuneet linkoutumaan takaisin Maata kohti. Nyt heidän pitää osua Maan ilmakehään oikeasta suunnasta. Jos he tulevat liian jyrkästi, kitkan vaikutuksesta alus syttyy palamaan. Jos tulokulma on liian loiva, alus ei pääse ilmakehän sisään, vaan kimpoaa takaisin avaruuteen.
            Tämän sanottuaan rehtori Ruutu katsoi lempeästi onnettomia opiskelijoita ja sanoi: - Eikö tähän verrattuna ole aika pieni murhe se, saatteko arvosananne tänä keväänä vai ensi vuonna valmiiksi, kun toiset ovat vaarassa lentää taivaan tuuliin?

Heprealaiskirjeessä usko määritellään niin, että se luja luottamus siihen, mitä toivotaan ja ojentautuminen sitä kohti mikä ei näy.
Sanat kertovat turvasta, joka löytyy kaikkein vaikeimpienkin elämänvaiheiden keskeltä. Kun tuntuu, että ympärillä vain myrskyää ja ikäviä asioita ja pelkkiä hankaluuksia näkyvissä, niin Jumala on ojentamassa auttavaa kättään. Ratkaisu vaikeisiin asioihin on jo olemassa.

Rippikoulussa isosellani oli mielilause, jota hän toisteli usein: - Meni niin tai näin, aina oikein päin!
Sanat eivät suinkaan tarkoita kohtaloon uskomista ja alistumista, vaan sitä,  että kun jätämme asimme taivaallisen Isämme käsiin, niin hän etsii niihin aina parhaan ratkaisun. Voimme lopettaa hötkyilemisen ja vain levätä.
Jes. 30:15 sanoo: "Kääntymällä ja pysymällä hiljaa, te pelastutte, rauhallisuus ja luottamus ja teidän väkevyytenne."

Eräs mielitarinani puhuu samasta aiheesta. Englannissa eli 1100-luvulla nunna nimeltään Juliana. Aika oli vaikea, kaikkialla levottomuuksia ja ympärillä riehui rutto. Juliana ei kuitenkaan suostunut katsomaan vaikeuksia, vaan hän katsoi niiden yli. Hän nosti silmänsä Auttajaan ja totesi vaikeuksien ja sairauden keskellä yhä uudestaan: - Kaikki on hyvin, kaikki on hyvin. Kaikki on täydellisen hyvin!

Jumala rakastaa sitä, että hänen lapsensa luottavat häneen.
Toivotankin myönteisiä ajatuksia, rohkeutta, avaraa näkökulmaa ja asioiden tervettä suhteuttamista meille kaikille - myös itselleni.

    
  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti