perjantai 24. heinäkuuta 2020

Kirkastusvuorelle



 Kuva Taabor-vuorella sijaitsevasta kirkosta

Täällä kotipitäjässäni on kirkastussunnuntai  suuri juhla. - seurakunnan kirkkopyhä. Sehän osuu mitä kauneimpaan ja heleimpään kesään, koska sitä vietetään kahdeksantena sunnuntaina helluntaista.

Juhla alkaa siitä, kun kirkkoveneet lipuvat pitkin Kukkia-järveä kirkonkylän satamaan ja kirkkokuoro on seurakuntalaisten kanssa vastaanottamassa saapuvia. Jumalanpalveluksen jälkeen on normaalivuosina kotiseutujuhla museoalueella. Nyt koronavuonna nuo kirkkovenesoudutkin ovat valitettavasti hyllytetty odottamaan turvallisempaa aikaa.

Viime marraskuussa olin mieheni kanssa Israelissa, ja silloin kävimme Taabor-vuorella, jonne sijoitetaan Jeesuksen kirkastuminen. Kirkastusvuorta ei evankeliumeissa mainita nimeltä, vaikka tapahtuma on kerrottu kolmessa evankeliumissa. Raamatun kertomuksen mukaan Jeesus otti  mukaansa kolme opetuslasta, Pietarin ja Sebedeuksen pojat, Jaakobin ja Johanneksen, joiden kanssa hän nousi vuorelle. Siellä tapahtui ainutlaatuinen ja hätkähdyttävä tapaus. Jeesus koki ihmeellisen muodonmuutoksen. Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko, ja hänen vaatteensa hohtivat valkoisina kuin valo. Paikalle ilmestyivät myös Vanhan testamentin profeetat, Mooses ja Elia.

Taiteilijat ovat kuvanneet tapahtumaa usein myöhemmin niin, että Jeesus esitetään tauluissa ilmassa kädet kohotettuna ristiinnaulitsemisasentoon. Mooses taas kuvataan laintauluineen ja Elia-profeetta kirjakääröjen kanssa.

Mooseksen ja Eliaan ilmestyminen kertoo siitä, että Jeesuksessa toteutuivat kaikki Vanhan testamentin ennustukset. Kirkastumishetkessä aika jakautuu. Siinä astutaan uuteen aikaan.
Kirkastumisessa Jeesus paljastaa ensimmäisen kerran oppilailleen taivaallisen alkuperänsä. Oppilaat saavat välähdyksen siitä, että hän on aivan jotain muuta kuin tavallinen ihminen. Hän on taivaallinen Kuningas.

Usein ikävöimme elämäämme kirkastusvuorihetkiä. Tunnemme tarvitsevamme välähdyksen siitä, että Jeesus on vielä jotain muuta kuin hyvä, luotettava ystävämme. Kaipaamme hänen ajan ja paikan rajoja ylittävää voimaansa ja kuninkuuttaan. Toivomme, että edes välähdyksen saisimme katsella hänen kirkkauttaan ja saada siitä voimaa arkeemme.
Kokemuksen saaminen myös pelottaa, koska se on outoa ja kurottaa toiseen todellisuuteen. Kuitenkin opetuslapsilla oli kaiken tapahtuessa turvallinen olo niin, että Pietari olisi halunnut tilanteen jatkuvan pidempään. Hän ehdotti, että he rakentaisivat paikalle kolme majaa, yhden Jeesukselle, toisen Moosekselle ja kolmannen Eliaalle.

Olen ajatellut, että juuri tällaista kirkastusvuorihetkeä ikävöimme, kun Herran siunauksessa pyydämme:
Käännä meille kasvosi. Kirkasta kasvosi meille! 




Näkymä Taabor-vuorelta


Olen Taabor-vuorella olevan kirkon pihamaalla.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti