Joka joulu mieleeni palaa eräs minua riipaissut joulumuisto. Olin tuolloin herkässä iässä - 13 v - ehkä siksi tapahtuma on jäänyt niin voimakkaasti mieleeni. Perheeni ei toiminut tarkoituksella, tahallaan minut unohtaen, sillä en ollut suinkaan mikään hyljeksitty lapsi - jostain syystä vain kävi onnettomasti.
Lapsuuden perheeseeni kuului isäni ja äitini lisäksi kaksi minua muutaman vuoden nuorempaa siskoa. Kun lahjojen jakamisen hetki sitten koitti, niin paketteja jaettiin: Tuulalle, Leenalle, Tuulalle, Leenalle Tuulalle, Leenalle. Isälle ja äidillekin löytyi säkin pohjalta jokin nyssäkkä. Katselin ihmeissäni ympärilleni. Eikö minulle mitään? Näin todellakin oli käynyt, että kaikkia muita oli muistettu, mutta minua ei. Tajuttuani tilanteen karmeuden, ryntäsin suin päin itkien meidän tyttöjen makuuhuoneeseen.
Silloin Tuula-sisko juoksi perääni. - Odota, minulla on sinulle lahja! Askartelin sinulle leppäkertun, jonka jalkoja voi narusta liikuttaa. Se ei vaan vielä ole valmis, pilkut puuttuvat!
Minua se ei haitannut yhtään. Pyyhin kämmenselällä kyyneleet pois ja hymyilin varovasti, kun sisko kaivoi keskeneräisen lahjansa pöytälaatikosta. Olin onnellinen, eihän minua sentään kokonaan oltu unohdettu. Tuula-siukku oli näpertänyt minulle lahjan! Tämän pilkuttoman leppäkertun tulisin koko ikäni muistamaan.
Taivaallisella Isällä on meille kaikille suuri joululahja varattuna. Hän on muistanut kaikki, kukaan ei jää ilman tätä lahjaa. Hän muistaa ne, jotka eivät edes osaa lahjaa odottaa. Jo Maria ja Joosef yllättyivät Jeesus-lapsen syntymästä. Se oli heille käsittämättömän suuri lahja.
Kedon paimenetkin saivat lahjan, kun pääsivät osallisiksi maailman ensimmäisen joulun sanomaa. He vaatimattomat ja köyhät saivat ensimmäisinä kuulla enkelien viestin: - Teille on tänään syntynyt Vapahtaja!
Ja kaukaa vaeltaneet tietäjät olivat lähteneet varta vasten tuomaan lapselle omia kallisarvoisia lahjojaan, kultaa, suitsuketta ja mirhaa. He saivat itsekin lahjan, kun pääsivät laskemaan tervehdyksensä vastasyntyneen eteen. Lapsi oli yhtäaikaa tavallisen köyhän perheen poika, mutta samalla suuri Kuningas! Tämä ihme, mysteeri, oli kaukaa tähden ohjaamina vaeltaneille tiedemiehille suuri, ihmeellinen lahja, jota he eivät varmaan koskaan lakanneet ihmettelemästä.
Meille kaikille joulun Valo, joka loistaa elämäämme, on valtava lahja. Ikuinen Valo loistaa pimeyden ja kaiken väärän keskelle. Joulun lahja on Pelastaja, joka antaa meille armon ja ikuisen elämän. Meidän ei tarvitse enää haparoida pelossa ja epävarmuudessa. Emme ole enää pimeyden, vaan Valon lapsia.
Jesajan profetia sanoo: " Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti