maanantai 20. heinäkuuta 2015

Mitkä Jerusalemit?

Terveiset Oronmyllyltä, moninautintakurssilta. Kaunista itäsuomalasta maisemaa, hyviä ystäviä, maukkaita ruokia ja mielenkiintoiseen kieleen uppoutumista! Siinäpä se. (Kuvat Parikkalan Haukkavuorelta).

Hepreaa opiskellessani olen kummastellut muutamien siinä kielessä esiintyvien sanojen monikollisuutta. Eipä kyllä suomalaisillakaan sanoilla 'sakset tai housut' ole yksikkömuotoa, mutta näiden sanojen monikollisuus johtunee tuotteen 'kaksiosaisuudesta'. Mutta mitä 'kahta' on heprean sanoissa vesi tai taivas. Ja kaikkein oudoin monikollinen sana on mielestäni  'Jerusalemit'.

Olisiko tämä selitys veden monikkomuotoon?
Luodessaan maailmamme Jumala ilmoitti erottaneensa vedet, jotka olivat taivaanvahvuuden alla niistä vesistä, jotka olivat taivaanvahvuuden päällä. Siis kahdet vedet.

Entä sitten taivaat? Ainakin virressä 459, sen ensimmäisessä säkeistössä lauletaan: "Taivaat kaikki kuninkaansa, valtiaansa, kuuluttavat kunniaa. Luomakunta ihmeinensä, tähtinensä, Luojan töitä ilmoittaa". 

Mutta kuinka sana Jerusalem voi olla hepreaksi Jerushalaim = Jerusalemit. Miltä kuulostaisi sanoa Helsingit tai Jyväskylät? Masoreeteilla, juutalaisilla kirjanoppineilla, jotka n. v 800 vakiinnuttivat hepreankielisen Raamatun tekstin vokalisoinnin (jotta oikea lukutapa säilyisi), on ollut valta päättää siitä, että sanan Jerusalem päätteeksi tuli aikanaan -aim, joka on siis hepreankielen erityinen paria tarkoittava monikko.
Ehkä tämä päätös pohjautui Ilmestyskirjaan dokumentoituun Johanneksen näkyyn (21: 1-2 ja 11-12) jossa hänelle näytettiin, kuinka uusi (hengellinen) Jerusalem tulee aikojen lopulla laskeutumaan taivaasta alas maan päälle.

Entä  mihin tämän kyseisen Jerusalemit-kaupungin erityinen asema täällä maan päällä oikein perustuu? Eihän sillä itsessään ole mitään mikä yleensä herättää maailman mielenkiinnon - ei vettä, merta eikä maaperän rikkauksia.
Profeetta Miika sanoo Jerusalemista seuraavasti: "Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana, ylimmäisenä vuorista, ja se on oleva korkein kukkuloista ja sinne virtaavat kansat."

Tämä sille ennustettu tulevaisuusko saa kansat kohisemaan
- vaikkeivät Raamatun ennustuksiin edes usko?























2 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Jerusalem on suuren Kuninkaan kaupunki ja siellä on hänen Isänsä Daavidin valtaistuin. Jerusalemissa Jeesus suoritti koko ihmiskunnan syntien sovituksen, ja hän on myöskin palaava Jerusalemiin.
    Herra on sanonut: 2 Aikak. 33:4. Jerusalemissa on minun nimeni oleva iankaikkisesti"."

    VastaaPoista