torstai 13. elokuuta 2020

Aapiskukon askelissa

Varmaan jokaisella on joitakin suosikkiesineitä, jotka ottaisimme mukaan seuraavaan muuttoon. Minulla on muutama hassu koriste-esine, jotka olen hankkinut itselleni. Niissä on jotain sellaista, jotka muistuttavat minua 40-vuoden työrupeamasta lasten kanssa: Oiva Toikan lasinen Aapiskukko, Heljä Liukko-Sundströmin Pieni koululainen ja Krakovan kauppahallista ostettu naivistinen puuenkeli, joka rukoilee hurskaannäköisenä. Kaikki kolme herättävät minussa muistoja ja haikeita, hellyyttäviä tunteita

Tänä aamuna koin myös hämmentävänä menneiden työvuosien ikävän, kun luin HS:n artikkelia pienistä koulunsa aloittavista koululaisista. Artikkelissa oli kuvattu koulunsa aloittavia lapsia harjoittelemassa koulumatkansa kulkemista. Oli kuva mm. Totti-pojasta, joka kulki suojatien yli. Hänen perässään muutaman metrin päässä harppoi isoveli varmistamassa turvallista tien ylitystä.

 

 

Silmiini kihosivat oikein kyyneleet, kun luin tytöstä, jonka pitää ylittää koulumatkallaan 11 erilaista tietä. Mieleen nousi väkisinkin huokaus, että varjele, Jeesus, näitä pieniä koulukkaita. Lähetä enkelisi heidän turvakseen koulutielle. 

Virsi 488 kertoo lämpimästi näistä pienten ihmisen koulunaloitustunnelmista. Siinä tulevat esille välittäminen, toisten auttaminen, ystävyys ja ongelmien selvittäminen. Jokaisen vanhemman ja isovanhemman pyyntö lienee erityisesti juuri tuo kohta: "Suojaa koulutieni".

1.
Jeesus, sinä itsekin
olet ollut pieni.
Tule mukaan leikkeihin,
suojaa koulutieni.

2.
Tule meidän luokkaamme,
ilo sisään kanna.
Yhdessä me kasvamme.
Ystävyyttä anna.

3.
Tahdon auttaa toisia.
Jeesus, riidat poista.
Auta, ettei koulussa
kukaan kiusaa toista.

4.
Pienikin on tärkeä.
Pienikin voi tuoda
ympärilleen lämpöä,
hyvää mieltä luoda.




 

 

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti